Ahneuden korkea veisu

Viime perjantain (14.1.) Helsingin Sanomat kertoi suomalaisten pörssiyhtiöiden uudenlaisista johtajien kannustinjärjestelmistä.

Tusinan verran suomalaisia pörssiyhtiöitä on ottanut vuoden sisään käyttöön systeemin, jossa pörssiyhtiöt antavat rahoitusapua ulkopuolisen holding-yhtiön osakehankinnoille. Pörssiyhtiöiden johtajat ovat holding-yhtiöiden osakkaina ja saavat järjestelystä veroedun: mahdollisuuden nostaa osinkoja verottomasti 90 000 euroa vuodessa ja maksaa sen ylittävästä osasta veroa 19.6 prosenttia.

Jutussa haastateltujen kolmen professorin mukaan kyseinen lainoitusmalli hipoo rimaa laillisuuden suhteen. Kova juttu.

Puhumattakaan asian moraalisesta puolesta. Juridiikan lisäksi asioilla on aina myös moraalinen puolensa, ja täytyy sanoa, ettei hyvältä näytä.

Jokainen tavallinen palkansaaja, eläkeläinen ja työtön varmasti huomaa taas, että tasan eivät käy onnen lahjat – tällaisiin järjestelyihin eivät heillä tiet aukene.

Kyseessä on vain yksi esimerkki kaameasta ajankuvajaisesta: ahneuden korkeasta veisusta.

Hyväosaisten luokalla on mahdollisuus vempuloida erilaisilla operaatioilla, jotka muistuttavat veronkiertoa. Samaan aikaan tavallisia pieni- ja keskituloisia palkansaajia vaaditaan riviin kantamaan vastuuta siitä, että isänmaan asiat saadaan kuntoon.

Lyhykäisyydessään kysymys kuuluu: onko tämä oikein? Elämme aikoja, jolloin kuorossa vaaditaan pieni- ja keskituloisia palkansaajia tinkimään eduistaan. Miten ihmeessä tähän yhtälöön sopii se, että samaan aikaan koko ajan keksitään erilaisia malleja, joiden avulla pörssiyhtiöiden johtajille aukaistaan uusia reittejä mahdollisimman keveään tai olemattomaan verotukseen?

Innovatiivisuus tuntuu olevan häkellyttävän korkealla tasolla aina, kun kehitetään keinoja, joiden avulla johtajat voivat nostaa isoja palkkioita ja maksaa mahdollisimman vähän veroja!

Jos samalla innovatiivisuuden asteella paneuduttaisiin myös siihen, miten uusia työpaikkoja synnytetään, olisi moni ongelma jo ratkaistu.

Mutta ei. ”Kaikkien pitää olla talkoissa mukana” sanovat kansakunnan moraaliset ryhdit, ja samaan aikaan puuhastellaan aina vain uusia tavallisen veronmaksajien kustantamia palkkiojärjestelmiä johtajille.

***

Helsingin Sanomien uutisessa haastateltujen oikeusoppineiden mukaan uusi systeemi on siis vähintään ”laillisesti avuton”, ellei laiton. Lauantaina osa pörssiyhtiöistä kertoi professorien arvostelun johtavan siihen, että asiaa selvitellään vielä uudestaan. Osa katsoi, ettei aihetta uuteen tarkasteluun ole.

Luulisi, että tällaisen arvostelun jälkeen kaikkien etu on se, että lainmukaisuus selvitetään. Tässä pallo, johon oikeusministeri Tuija Braxin pitää tarttua.

Oikeustajun vastainen systeemi on joka tapauksessa. Ja siksi tarvitaan hallitukselta toimia, että tällaiset porsaanreiät tukitaan välittömästi.

Ei kommentteja.

Vastaa