Aloitetaan rakennusurakka kaupunkiseuduilla

Suomen taloudellinen toimeliaisuus on niin alhaisella tasolla, että se haittaa kansalaisten tärkeiden, jopa elintärkeiden palvelujen tuottamista pitkällä aikavälillä. Rakennusalan työttömyys on huippuluvuissa.

Samalla kasvukeskusten asuntopula estää ihmisten liikkumisen työn perässä ja nuorten itsenäistymisen ja ajaa perheet ahtaaseen asumiseen.

Sekä kasvukeskusten että taantuvien alueiden lähiöiden rakennuskanta alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa. Ilman kokonaisvaltaista kehittämisotetta esteettömät ja energiatehokkaat ratkaisut jäävät toteuttamatta. Eriarvoistuminen ja lähiympäristön turvattomuus lisääntyy.

Asuinalueiden rakentaminen viivästyy, koska niille tärkeitä katuja, liittymiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä ei ole varattu valtion budjettiin tai kunnilla ei ole varaa niitä toteuttaa. Myös tie- ja katuverkoston laatu heikkenee rahan puutteessa. Joukkoliikenne takkuaa.

Mitä on tehty?

Tällä kaudella on tehty urakalla: mm. parannettu radikaalisti ara-vuokratuotannon korkotukiehtoja, satsattu 155 milj. euroa peruskorjaukseen, perustettu A-Kruunu rakennuttamaan edullisia vuokra-asuntoja, panostettu vahvasti lähiöiden kehittämiseen,  avustettu toimistorakennusten muuttamista asunnoiksi ja solmittu historiallinen tonttisopimus Helsingin seudulla ja sitouduttu vastaavaan Tampereen seudulla.

Mitä tulee tehdä?

On välttämätöntä aloittaa kaupunkien mittava kehitystyö ja rakennusurakka, jossa yhdistyvät asuinalueiden eheys, eriarvoisuuden torjuminen, merkittävä uudis- ja täydennysrakentaminen sekä talouden ja työllisyyden edistäminen.

Miten se tapahtuu?

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen tulevia maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia täydennetään kaupunginosiin ja lähiöihin kohdistuvilla aluekohtaisilla kehittämisohjelmilla. Esimerkkiä voi seurata muillakin kaupunkiseuduilla.

Ohjelmissa tarkastellaan myös asuinalueiden väestörakennetta, palvelukokonaisuutta ja elinympäristön laatua laajasti ja ennakkoluulottomasti, myös asukkaita ja elinkeinoelämää kuunnellen. Tampereen ratikka, Pisara-rata sekä muut joukkoliikennehankkeet tulevat mahdollistamaan valtavan asuntorakentamisen potentiaalin ja arjen sujuvuuden.

Myös ajatus rakennetun ympäristön ohjauksen kokoamisesta yhteen ministeriöön on kannatettava, vaarantamatta kuitenkaan itsenäistä ympäristöministeriötä.

Valtion asuntorahasto tehokäyttöön

Valtion asuntorahasto pitää säilyttää itsenäisenä talousarvion ulkopuolisen rahastona ja sitä on alettava käyttää rohkeasti rahoittamaan lainoin ja avustuksin laadittujen kehittämisohjelmien mukaisia investointeja.

Investoinnit voivat kohdistua asuinrakentamiseen, erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-, aso- ja hintasäänneltyjen omistusasuntojen rakentamiseen, täydennysrakentamiseen, asuntojen peruskorjauksiin ja energiatehokkuutta ja esteettömyyttä palveleviin korjauksiin sekä lähiympäristön parantamishankkeisiin ja asuinalueiden rakentumista edesauttaviin infrastruktuurihankkeisiin.

Kasvukeskuksiin muuttaa parin kolmen vuosikymmenen aikana satoja tuhansia uusia asukkaita. Uudisrakentamiseen tullaan käyttämään jopa 100 mrd euroa ja korjausvelka on 30-40 mrd euron luokkaa. Valtion asuntorahasto on jo tänä vuonna on täysin velaton ja taseeltaan 6,7 mrd euron arvoinen. Sen likvidit varat vuoden 2014 lopussa olivat noin 250 milj. euroa ja se kasvaa joka vuosi merkittävästi, noin 300 milj. euron vauhdilla. Varaa siis on.

Investointeja ja eri tukimuotoja pitää ohjata niin, että talouden pyörät lähtevät pyörimään, työllisyys kohenee ja vastaavasti harmaa talous ja verojen välttely vähenevät. Urakka on suuri mutta niin on palkintokin, jos tässä onnistumme. Kyse on meidän ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

Kuuntelin perjantaina pariakymmentä koolle kutsumaani asuntorakentamisen vaikuttajatahoa pyöreän pöydän keskustelussa, joka pohti asumisen tukia ja verotusta koskevaa arviointiraporttia. Kävimme asiasta hyvän keskustelun. Raportti lähti samalla laajalle lausuntokierrokselle. Suhtaudun toiveikkaasti siihen, että aika on nyt kypsä seuraavien askelten ottamiselle.

Ei kommentteja.

Vastaa