ARA-päivä 2015– kohti suunnitelmallisempaa korjausrakentamista

Hyvät  ARA-päivän  2015 osanottajat!

 

Tämän päivän erityisteema on korjausrakentaminen. Koska nykyisen hallituksen kausi lähenee loppuaan, haluan kuitenkin valottaa valtion tukitoimia asuntorakentamisen edistämisessä myös hieman laajemmin. Käsittelen tietysti myös suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja rakennuskannan korjaamista.

Asuntopolitiikassa on kyse perusoikeudesta, siitä että jokaisella on oikeus kotiin. Sen tulee myös olla asujan tuloihin nähden kohtuuhintainen ja tarpeita vastaava. Eikä ole lainkaan huono asia, jos koti ja sen ympäristö  myös viehättää silmää ja on viihtyisä.

Asuntopolitiikan toimien tarve on pohjaton. Tavoitteet eivät myöskään toteudu minkään yksittäisen toimijan tekemisin vaan se tarvitsee mukaansa koko ketjun: valtion säädökset, kuntien kaavoitus- ja maapolitiikan sekä luvat, rakennusten omistajien ja rakennuttajien investoinnit, rakennusteollisuuden innovaatiot ja laadukkaat tuotteet, asuntoja ja kiinteistöjä huoltavat ja korjaavat tahot sekä viimeksi vielä asunnoissa asuvat asukkaat.

 

Tämän ketjun yhteistyössä on kyse samaan hiileen puhaltamisesta, jota olen halunnut kuvata puhumalla TUPO-hengestä ja kaikkien tahojen omasta vastuusta tavoitteiden saavuttamisessa.

Tärkeistä lähtökohdista ensimmäinen, oikeus kotiin puuttuu niiltä, joilla kotia ei ole. Pahin tilanne asuntopulan suhteen on Helsingin seudulla, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

 

Tällä hallituskaudella on sinänsä hyvin tuloksin toteutettu pitkäaikaisasunnottomuuden Paavo-ohjelmaa ja uusi ohjelma on valmisteilla.  Tilanteen tekee huonoksi kuitenkin se, että aiempien asunnottomien saadessa asunnon, uusia pulaan joutuneita näyttää ilmaantuvan vastaavasti lisää.

 

 

Uusi valmisteilla: tilanne

Asuntopula on muutoinkin pahin ja asuntomarkkinoiden toimimattomuuden ongelmat keskittyvät tänne pääkaupungin seudulle. Tilannetta on pyritty parantamaan lukuisin eri toimin: tässäpä hieman listaa:

 

-Aran korkotukilainojen korkotukea on lisätty, omavastuukorko on laskettu ennätysalhaalle 1 %:nttiin ja valtuuksien kokonaismäärä1, 17 miljardia euroa vuonna 2015 on 130 miljoonaa viimevuotista suurempi.

– Asumisoikeusasunnoille suunnataan tänä vuonna 335 miljoonaa euroa, mikä on 60 miljoonaa viimevuotista enemmän.

-käynnistysavustus 10000 e/asunto on otettu käyttöön ja infra-avustuksia lisätty

– valtio perusti oman rakennuttajan A-Kruunun, joka rakennuttaa 2000 asuntoa vuoteen 2018 mennessä.

-ARA-vuokra-asuntojen ja aso-asuntojen Mal-kytkentä on poistettu ja valtuutta lisätty

-toimisto- ja teollisuusrakennusten rakentamiseen voi saada käynnistysavustuksen

-nk. 20v. välimallin asuntoihin saa valtion takauksen ilman takausmaksua ja 5000 euron käynnistysavustuksen

– nuoriso – ja opiskelija-asuntojen lainaehtoja on parannettu

-Erityisryhmien asuntojen rakentamiseen 120 milj. euroa ja suunnitelma sen nostamisesta 140 milj. euroon v. 2016, ja 160 milj. euroon v. 2017, minkä jälkeen paluu 120 milj. euroon.

-Maininnan arvoista on sekin, että tämän vuoden alusta eläkeyhtiöt saivat oikeuden käyttää lainavipua asuntojen rakennuttamiseen.

 

– Tontteja tarvitaan:

HISTORILLANEN SOPIMUS: valtion ja Helsingin seudun täydentävällä sopimuksella valtion rahoittaa seudun suuria liikennehankkeita, jos kunnat vastaavasti lisäävät kaavoitustaan neljänneksellä MAL-aiesopimuksiin nähden.

 

***

Juuri päätetyillä korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 500 uutta ja peruskorjata noin 4 500 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.

Lisäksi eduskunta käsittelee maankäyttö- ja rakennuslain muutosta,

  • jossa kunnille tulee velvoite huolehtia maapolitiikasta
    • niin, että tavoite jatkuvasta viiden vuoden tonttivarannosta voisi toteutua.
  • Samalla selkeytetään kaavoituksessa edellytettäviä selvityksiä, enää tarvitaan vain ko. asiaan liittyviä selvityksiä.
    • osaltaan vähentänee valituksia

 

Parannustoimien lista on hyvin mittava

  • tärkeää sillä:
  • valtakunnassa puhuttu viime aikoina asuntopolitiikan yhdestä isosta haasteesta: valtavasta korjausvelasta mm. asuntokannassamme
  • ja haluttu toimia, miten siihen vastataan
  • nyt niitä tehty, kohta niistä lisää
  • (nyt vastattu tässä ja nyt suhdanneluonteisilla mittavilla satsauksilla, joilla tilanteeseen vastataan tässä ja nyt, niin että samaan aikaan voittavat kodit ja työllisyys
  • vuoden alusta täytetakaus asoy pankkilainoille peruskorjaukseen
  • pitkällä jänteellä mm. remonttiryhmän esitykset, jotta korjausrakentamiseen saataisiin ennakoitavuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä)

 

Hallitusohjelma on asuntopoliittisten toimenpiteiden osalta melko lailla kokonaan toteutettu.

 

toivon meiltä kaikilta toimijoilta, valtion lisäksi kunnilta, rakennuttajilta, sijoittajilta, rakentajilta ja muiltakin osapuolilta toimenpide-esityksiä ja listoja siitä, mitä ne ovat tehneet tai aikovat tehdä sen eteen, ettemme 10 vuoden kuluttua enää ole samanlaisessa ”jotain tarttis tehdä” –tilanteessa kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Hyvät kuulijat, siirrytään sitten päivän erityisteemaan eli rakennuskannan korjaustarpeisiin

Rakennuskannan laatu, ylläpito ja korjausrakentaminen koskettaa kaikkia eli kiinteistönomistajia, osakkaita, vuokralaisia tai isännöitsijöitä.

Kuten sanottu: iso korjausvelka. Rakennetun omaisuuden tila 2013 raportissa rakentamisen korjausvelka arvioitiin noin 30 – 50  miljardiksi euroksi.

Nimitinkin ministerin toimeen tullessani lähes ensitöikseni mainitun nk. remonttiryhmän, jonka tarkoituksena oli kehittää suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen polku korjaustoiminnalle.

Tämän ryhmän esityksiin kuului mm. nyt vuoden alusta voimaan tullut asunto-osakeyhtiöille myönnettävä perusparannuslainojen valtion takaus. Takaus parantaa niiden asemaa lainaneuvotteluissa ja laskee lainojen hintaa. Takausvaltuuden suuruus on 100 milj. euroa.

Valtio teki lisäksi erittäin merkittävän kädenojennuksen peruskorjaamisen hyväksi lanseeratessaan peruskorjauksille käynnistysavustuksen syksyn 2013 lisätalousarviossa. Tuolloin summa oli 15 milj. euroa. Seuraavan vuoden eli vuoden 2014 talousarviossa summa nostettiin 100 milj. euroon ja vielä syksyn lisätalousarviossa niihin osoitettiin 40 miljoonaa euroa lisää. Saamani tiedon mukaan valtuus on käytetty loppuun. Tällä toimenpiteellä työllisyyttä voitiin ja voidaan samalla kohentaa 1,5 mrd euron edestä, kun avustusprosentti oli 10. Olen tähän satsaukseen hyvin tyytyväinen.

 

Kaikki keinot ovat kuitenkin jatkossakin tarpeen, sillä valtaosa 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneesta suuresta asuinkerrostalokannasta on tulossa korjausikään.

Kyse on ihmisten kodeista, joista on pidettävä huolta.

 

Pientalojen vuosittaiset rakentamismäärät eivät ole vaihdelleet samalla tavoin kuin kerrostalojen ja niissä korjauksia toteutetaan myös kerrostalokantaa tasaisemmin. Rakennuskannan korjaustarve kasvaa myös ikääntyvän väestön tarpeista johtuen.

 

Edessä oleva korjausurakka tulee koskettamaan suoraan tai välillisesti valtaosaa maamme väestöstä. Taloudellisesti merkittävimmät korjauskohteet ovat julkisivujen korjaaminen ja putkiremontit.

 

Kun vanhaa rakennuskantaa korjataan, on samalla tärkeää, että parannetaan myös rakennusten teknisiä ominaisuuksia kuten kosteusturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.

 

Korjausrakentaminen eroaa luonteeltaan huomattavasti uudisrakentamisesta mm. korjausprosessin sekä käyttäjän mukanaolon näkökulmasta.

 

Korjaaminen edellyttääkin uudisrakentamista huomattavasti huolellisempaa etukäteisvalmistelua. Huolellinen suunnittelu ja työn laadun varmistaminen ovat keskeisiä asioita siinä, että korjausrakentamiselle asetetut tavoitteet voidaan hallitusti saavuttaa.

 

Myös hyvä ja johdonmukainen viestintä ja vuorovaikutus korjaushankkeen kaikissa vaiheissa luo pohjan hyvälle lopputulokselle ja asiakastyytyväisyydelle.

 

Hyvät kuulijat,

 

Asuinalueiden eriarvoistuminen vaikuttaa heikentävästi koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeää onkin kannustaa kuntia laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi.

Vanhojen alueiden täydennysrakentaminen tukee samalla yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Täydennysrakentamista voidaan hyödyntää myös kiinteistöjen korjausten rahoittamiseen ja laadun parantamiseen.

Taloyhtiön saama taloudellinen hyöty motivoi kannattamaan täydennysrakentamista. Remonttiryhmä esittikin, että kuntien pitäisi harkita pidättäytymistä arvon nousun perimisestä kunnalle silloin, kun kyse on peruskorjaamiseen liittyvästä täydennysrakentamisesta.

 

Itse olen ajatellut, että peruskorjaamista edistäisi myös se, että kotitalousvähennys ulotettaisiin kerrostaloissa ja rivitaloissa myös taloyhtiöiden teettämiin remontteihin.

 

Asuinalueiden kehittäminen ja rakennusten korjaustoimenpiteet on tärkeää kytkeä toimivaksi kokonaisuudeksi. Täällä pääkaupunkiseudulla esim. Myllypuro, Myyrmäki ja Martinlaakso ovat kehittymässä monipuolisiksi kaupunkikeskuksiksi  raideliikenteen asemien ympärille. Niissä on myös runsaasti täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.

 

Sen avulla asuntokantaan saadaan monipuolisuutta ja riittävästi asukkaita, jotta palvelut voisivat säilyä alueilla.

 

Olen tyytyväinen, että myös lähiöissä tapahtuvaan asumisneuvontaan myönnettävien avustusten valtuutta saatiin nostetuksi 0,9 milj. euroon ja avustus prosenttia 35:een.

 

Lähiöihin suunnattavat avustukset tuplattiin täydentävässä talousarviossa ja niinpä ne yltävät tänäkin vuonna 8 milj. euroon.

 

Lähiöiden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi on perustettu lähiöasian neuvottelukunta, johon kuuluu mm. viisi ministeriä. Tässähän tarvitaan eri toimijoita: eri hallinnonaloja, kuntia, kolmannen sektorin toimijoita…

Mielestäni lähiöohjelmalle ja näille kehittämistoimille on ehdoton tarve myös tulevalla hallituskaudella.

 

Toisena korjaamisen erityiskysymyksenä nostan esiin väestön ikääntymisen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita reilut 1,5 miljoonaa henkilöä ja he tarvitsevat miljoona ikääntyneille soveltuvaa asuntoa.

 

Tämä on tärkeää ottaa huomioon myös asuntojen peruskorjauksessa. Kasvava korjaustarve vaikuttaa myös ikääntyneiden asemaan; esteettömyyden kaikenpuoliseen edistämiseen on tartuttava pikaisesti. Asuinympäristön esteettömyys lisää kaikkien asukkaiden viihtyisyyttä, alueen toimivuutta ja turvallisuutta.

Kuluvalle vuodelle hissien rakentamiseen ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamisiin sekä energia-avustuksiin saatiin tarkentavassa talousarviossa vielä 5 milj, euroa lisää, mikä merkitsee, että valtuuden määrä on nyt 40 milj. euroa. Saman tahdin soisin jatkuvan myös tulevilla hallituskausilla. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma eli Ikä-Aske antaa tähän hyvän viitekehyksen.

 

Siinä kiinnitetään huomiota myös asuinympäristöjen esteettömyyteen ja monipuolisuuteen, yhteisöllisyyteen.

 

Suunnitelmallinen kiinteistönpito

 

Korjatuissakin taloissa suunnitelmallisella toiminnalla ja hyvällä ylläpidolla voidaan merkittävästi vaikuttaa kiinteistön palvelutasoon ja kiinteistönpidon kustannuksiin, mukaan lukien energiakustannukset.

 

Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistönpito maksaa itsensä takaisin. Siihen tarkoitettujen työkalujen, kuten kuntoarvioiden, kuntotutkimusten ja energiakatselmusten avulla voidaan tunnistaa rakennuksen ja kiinteistön korjaus- ja kehittämistarpeet. Pelkkien rakennuskustannusten sijasta on tärkeää tarkastella kustannuksia ja säästöjä koko elinkaaren ajalta.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin mukaan lakiin vuonna 2000 uutena asiana sisällytettyyn rakennusten huoltokirjaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta sen mahdollisuuksia ei kaikilta osin osata hyödyntää. Sen hyödyntämistä tulisikin tulisi entisestään painottaa.

 

Rakennuksen elinkaaren hallinnan ongelmat näkyvät ja tuntuvat mm. huonona sisäilmana, kosteus- ja homeongelmina ja muina laatuongelmina, jotka ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa.

 

Kyse on sekä ihmisten terveydestä että merkittävistä yksityis- ja kansantalouden kustannuksista, joilta merkittäviltä osin voitaisiin välttää hyvällä elinkaaren hallinnalla. Lisäksi turha viivyttely heikentää myös omaisuuden arvoa. Omistajat voivat säästää jopa kolmanneksen rakennuksen koko elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista, jos he ennakoivat ja suunnittelevat korjaukset ja kunnossapitotoimenpiteet hyvin.

 

Ehkä suurimmat haasteet ylläpitokulttuurin kehittämisen suhteen liittyvät asunto-osakeyhtiöihin. Niissä kiinteistönpidon laatu on merkittävästi vaihdellut. Toivonkin, että valtion takaus peruskorjauslainoille innostaa yhtiöitä kotien peruskorjaamiseen ja viranomaisten kehittämät työkalut remonttien jälkeiseen kiinteistöjen ylläpitoon.

 

Eräs viime vuosina paljon puhuttanut teema korjausrakentamisessa on energiatehokkuus.

Tulevaisuudessa energiatehokkuuden rinnalle noussee myös materiaali- ja resurssitehokkuudesta huolehtiminen.

 

Ympäristöministeriön asetuksella on määritelty energiatehokkuudelle vähimmäisvaatimukset. Kiinteistön omistaja kuitenkin päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa.

 

Energiatehokkuutta kannattaa parantaa osana normaalia korjausrakentamista ja suunnitelmallista kiinteistön kunnossapitoa ja tällöin myös käyttäjien näkökulman huomioiminen on tärkeää.

 

Kustannuksia taas tulee tarkastella koko elinkaaren näkökulmasta huomioiden myös pieni- ja keskituloisten asumiskustannukset.

 

Lopuksi teen vielä lyhyen katsauksen kosteus- ja homeasioihin.

 

Eduskunnan hyväksymien 14 ponnen täytäntöönpano koskee ympäristöministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriötä, oikeusministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä valtiovarainministeriötä.

 

Ponsilausumien mukaiset toimenpiteet tulevat parantamaan rakentamisen laatua ja vähentämään kosteus- ja homevaurioiden määrää ja niistä aiheutuvaa haittaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta seuraa vuosittain, miten asiat ovat edenneet.

 

Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Talkoissa on tehty merkittävää työtä rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi. Määräraha talkoiden jatkamiselle on vahvistettu kuluvalle vuodelle ja uusi projektipäällikkö on haussa.

 

Tänä vuonna on tarkoitus saada valmiiksi ainakin Sisäilmakeskuksen ja Ratekon koordinoima suuri  koulutuksen yhtenäistämishanke. Kuntapuolella rakennuttajia ja päättäjiä koulutetaan myös tavalla, josta sovitaan tarkemmin Kuntaliiton kanssa. Tiedon lisääminen ja kampanjointi sekä tilaajaosaamisen lisääminen ovat nyt keskiössä.

Hyvät ARA-päivän osallistujat,

 

Vallitseva taloudellinen tilanne uhkaa rajoittaa ja hidastaa yhä useamman kodin rakentamista ja korjausten aloittamista. Valtio on osaltaan lyönyt isot kortit pöytään ja etsii jatkuvasti uusiakin ideoita rakentamisen pitämiseen vireänä ja asumisen tukemiseen. Työllisyys ja kodit kulkevat käsi kädessä.

 

Mielestäni on olennaisen tärkeää, että nyt voimassa olevat määräaikaisiksi säädetyt tukitoimet saavat jatkoa tulevalla hallituskaudella.

 

Omavastuukorkojen alennettuja prosentteja, käynnistysavustuksia ja kunnille maan myymisen varovapautta tulisi ehdottomasti jatkaa.

 

Käynnistysavustukset pitäisi myös laajentaa kaikkiin MAL-aiesopimuskuntiin.

Jotta asuntokauppaan saataisiin vauhtia, pitää myös tarkoin harkita tarkoituksenmukaisia omistusasumisen tukimuotoja, pyrkiä säilyttämään osa korkovähennyksistä ja tarpeen tullen edelleen parantaa ASP-lainojen kilpailukykyä.

 

Odotan myös innolla helmikuun alussa minulle luovutettavan asumisen tukien ja verotuksen vaikuttavuuden kokonaisarviointia, josta kuulemme myöhemmin keväällä lisää.

 

Toivotan kaikille antoisaa ja keskustelevaa ARA-päivää 2015!

 

 

 

 

Ei kommentteja.

Vastaa