Budjettineuvotteluja päivin öin

Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jonka tehtävänä on eduskunnan vastauksen laatiminen ensi vuoden talousarvioon. Nämä ovat nyt niitä hetkiä, kun asiasta käydään neuvotteluja päivittäin. Itse olen tosin käynyt niitä öisinkin: pari kertaa olen neuvotellut jo unissankin, joskin huonoin tuloksin. Eli painajaisen puolelle ovat nämä ”herttaiset” työunet kääntyneet.

Asiaan kuuluu, että ensimmäinen kädenvääntö käydään valtiovarainministeriön kanssa, jonka linja varsin perinteisesti on, että menolisäyksiä ei tulisi tehdä. Eduskunnassa taas koetaan tarvetta puuttua joihinkin asioihin.

Menojen lisäys ei ole tietenkään itseisarvo. Tänä vuonna paineita on aiempia vuosia vähemmän, sillä jo hallituksen esitys sisältää selkeitä hallitusohjelman mukaisia linjauksia, joihin eduskunta on vaikuttanut jo budjetin valmistelussa. Tämä näkyy mm. siinä, että esityksessä on lisää rahoitusta palveluihin niin sosiaali-, terveys- kuin koulupuolellekin.

Yhtenä kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että nuorisotyön rahoitus nousee 37 prosenttia, miltei 9 miljoonaa euroa! Satsaaminen nuorisOtyöhön on mitä parhainta ennaltaehkäisyä ja siksi on syytä olla tyytyväinen tästä.

Minusta on selvää, että eduskunnan tulee oma puumerkkinsä budjettiin lisätä, jos siihen tarvetta esiintyy. Ja tarvetta on nähty mm. lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden, opiskelijoiden ateriatuen, ympäristötöiden tai liikennesatsausten osalta. Lähiaikoina ratkeaa, miten tässä käy.

VEROUUDISTUS TYÖLLISTÄÄ

Yritys- ja pääomaveron uudistus on puhututtanut runsaasti. Aluksi sen tyrmäsivät suurteollisuus ja pääomapiirit tyyliin: ihan väärin kevennetty.

Sinänsä tuntui vähän kohtuuttomalta että tälläinen meteli nousi, kun ottaa huomioon, että yritysten verotusta kevennetään yli puolella miljardilla eurolla. Se kai osoittaa sitä Ruotsistakin tuttua ilmiötä, että yritysten verotusta paljon tärkeämpänä pidetäänkin omistajien omaa verotusta. Osingot kun eivät olisi pääomapiirien mukaan saaneet mennä verolle.

Sarasvuosta ja kumppaneista huolimatta todettakoon, että tuleva osinkojen verotus on varsin kohtuullista. Jos nostat 100 000 osinkoa, veroa maksat alle 2 prosenttia, miljoonaosingolla alle 18 %. Palkansaaja voi vain uneksia näin matalista verokannoista.

Onneksi nyt vihdoin ensi kohun laannuttua alkaa kuulua toisensuuntaisiakin äänenpainoja. Yrityselämä kertoi alkuviikosta, että näillä näkymin uudistuksen uskotaan tuovan 17 000 uutta työpaikkaa. Hyvä.

JÄRJENVALOA TURUN SUUNNASSA?

Viime viikon otsikot kertoivat, että ”Järjenvalo loistaa uudella Turun tiellä”. Uusi tieosuus siellä kun on varsin älykäs: sähköiset, muuttuvanopeuksisiset liikennemerkit reagoivat nopeasti keliin ja merkkejä täydentävät autoilijoita vaaratilanteista varoittavat näyttötaulut. Kaikkiaan osuudella on 140 sähköistä varoitus- ja informaatiomerkkiä.

Niinpä niin, kai sitä älyä voi odottaa olevan edes jossain Turunkin lähistöllä. Jos joku on kyllin hölmö ajaakseen Turkuun päin, voi olla tarpeen että nuo 140 merkkiä vähän varoittelevatkin: ”Enää 20 kilometriä Turkuun, oletko varma” – tyyliin.

Tiellä on varauduttu myös turkulaisia itseään varten: kuvantulkintakameralla pystytään havainnoimaan esim. se, jos joku ajaa kaistaa väärään suuntaan!

Vakavasti puhuen tälläiset uuden tekniikan hyödyntämiset ovat ihan hyvä tulevaisuusjuttu. Upeata – ihan Matrix-kamaa!

(julkaistu kolumnina Hervannan Sanomissa)

Ei kommentteja.

Vastaa