Elisa, viski ja opisto

Minulla on ollut ilo seurata vapaan sivistystyön toimijoita oikeastaan miltei aitiopaikoilta. Toimin Työväen Sivistysliitto TSL:n puheenjohtajana ja jäsenenä Voionmaan opiston johtokunnassa. Erittäin mukavaa on myös se, että minulla on kunnia olla Tampereen työväenopiston oppilaskunnan opistokummi. Opisto on kummilapseni yhdessä kolmivuotiaan Elisa-tytön ja oranssinpunaisen Viski-kissan kanssa.

Vapaan sivistystyön toimintamuodot ovat tänä päivänä äärimmäisen tärkeitä. Niiden keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Vapaan sivistystyön parissa ihmisillä on mahdollisuus syventää osaamistaan, harrastaa, oppia uusia tietoja ja taitoja sekä toteuttaa itseään. Osaltaan vapaa sivistystyö näin vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, sivistystä ja demokratiaa.

Viime vuosina olemme eduskunnassa lisänneet koulutuksen voimavaroja alkaen esikoulusta päätyen korkeakoulutasolle. Tämä on tärkeä ja hyvä asia. Laman aikana leikatut yksikköhinnat palautettiin oikealle tasolle ja näin satsaukset koulutukseen nousivat yli miljardilla vanhalla markalla. Ainoa, mikä tästä jäi paitsi, oli aikuiskoulutuksen (ml. vapaa sivistystyö) kenttä.

Tämä on ongelmallista, sillä tällä hetkellä koulutuksellisen tasa-arvon eräs iso ongelma on sukupolvien välinen koulutuskuilu. Nuoremmat ikäluokat onneksi ovat koulutetumpia kuin koskaan, mutta samaan aikaan työelämässä olevasta aikuisväestöstä on iso osa vailla ammatillista peruskoulutusta.

Yhtälöä vaikeuttaa vielä se seikka, että työelämästä poistuvien määrän arvioidaan jo ensi vuonna ylittävän työmarkkinoille tulevien määrän. Seuraavan 15 vuoden aikana maamme työvoimasta poistuu lähes miljoona ihmistä, liki puolet! Siksipä on äärimmäisen tärkeää, että jokaisella työikäisellä on mahdollisuus ja valmius toimia työelämässä.

Aikuiskoulutuksen tulevaisuutta hiljan miettineen parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän työn tuloksena syntyi monia tärkeitä linjauksia vastaamaan tähän isoon haasteeseen. Työryhmä esitti mm. kansallista osaamisen nosto-ohjelmaa, jossa parannettaisiin heikomman pohjakoulutuksen saaneiden ihmisten osaamisen tasoa.

Työryhmä näki myös vapaan sivistystyön merkityksen. Se korosti sen roolia nimenomaan kansalaisyhteiskunnan vahvistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä ja esitti vapaalle sivistystyölle merkittävästi lisää voimavaroja. Se asetti vapaalle sivistystyölle odotuksia mm. aktiivista kansalaisuutta tukevan kasvatuksen, tasa-arvon edistämisen, tietoyhteiskuntavalmiuksien sekä maahanmuuttajakoulutuksen suhteen.

Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä ei vielä ole merkittäviä avauksia aikuiskoulutuksen suhteen. Tämä on harmi, sillä satsaukset koulutuksen kenttään pitäisi nähdä panostuksena tulevaisuuteen, ikään kuin investointina mieluummin kuin talousarviota rassaavana menoeränä!

Olemmekin eduskunnan sivistysvaliokunnassa edellyttäneet, että eduskunta lisäisi omassa käsittelyssään rahaa aikuiskoulutukselle ja vapaalle sivistystyölle. Kyse ei ole pelkästään työelämän tarpeista vaan myös tasa-arvon, sivistyksen ja demokratian vahvistamisesta – ei sen pienemmästä jutusta! Tämä olisi myös vastaus hallitusohjelman kirjaukseen, jossa luvataan vahvistaa vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä, nyt olisi jo sen aika!!!

Sivistysvaliokunnan esitykset vahvistaisivat kansalais- ja työväenopistojen rahoitusta selkeästi. Tarvetta olisi, sillä onhan oman opistommekin ongelmana jatkuvassa nousupaineessa olevat kurssimaksut. Tämä ei ole oikea kehityssuunta, vaan niin valtion kuin kuntienkin, myös Tampereen, on nähtävä työväenopistojen iso merkitys!

(julkaistu kolumnina Pirkanmaan Sanomissa)

Ei kommentteja.

Vastaa