Ex-kulttuuriministeri Viitanen vaatii ministeri Terholta rohkeutta – ”Kulttuuri ansaitsee lisää taloudellisia panostuksia”

Ex-kulttuuriministeri Viitanen vaatii ministeri Terholta rohkeutta – ”Kulttuuri ansaitsee tarvittavat lisäpanostukset”

Uudistuksia on vaikea toteuttaa ilman rahallisia panostuksia. Erityisen vaikeaa tämä on taiteen ja kulttuurin osalta pienien markkinoiden Suomessa. Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) vetoaakin Sipilän (kesk.) hallitukseen, että se myöntäisi kaivatut lisävarat pitkään ja hartaasti kaavaillun kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistusta varten.

– Uudistusta on valmisteltu kauan ja matkan varrella on tehty erilaisia ehdotuksia. Mutta yhtään oikeasti toteuttamiskelpoista esitystä ei ole vielä saatu, Viitanen kertoo.

– Nyt hallitus on jälleen tehnyt uuden yrityksen. Sinänsä se on ihan positiivista, sillä eduskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että jotain olisi tehtävä.

Sitten seuraa kuitenkin odotettu mutta.

– Jos haluaa uudistaa, niin sitä on vaikea tehdä kustannusneutraalisti. Se vain on vaikeaa.

Maailma on muuttunut 25 vuodessa melkoisesti.

Suomalaisia museoita, teattereita ja orkestereita tuetaan niin sanotulla kulttuurin valtionosuusjärjestelmällä (vos). Vos on peräisin 1990-luvun alusta ja se perustuu henkilötyölaskelmiin.

Maailma on kuitenkin muuttunut 25 vuodessa melkoisesti. Järjestelmän uudistustarve syntyykin ensisijaisesti siitä, että järjestelmällä erilaisille toimijoille jaetut varat on pitkälti sementoitu; uusille tukikohteille ei tahdo oikein löytyä tilaa, vaikka kulttuurin kenttä on uudistunut ja laajentunut maailman mukana.

Uudistus liikahti jälleen eteenpäin syksyllä 2016, kun hallitus asetti muusikko Jaakko Kuusiston vetämä työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän esitys ei lopulta muodostunut yksimieliseksi, mutta siitä kävi selkeästi ilmi, että uudistusta ei ole mieltä viedä eteenpäin ilman taloudellisia lisäpanostuksia.

Alun perin Sipilän hallituksen tarkoitus oli toteuttaa vos-uudistus kustannusneutraalisti. Samaan aikaan kuitenkin vos-rahoituksen piirissä olevien toimijoiden, esimerkiksi museoiden, teattereiden ja orkesterien, rahoitusta on vähennetty valtionosuuksiin tehtyjen leikkausten vuoksi lähes 24 miljoonalla eurolla vuodesta 2011. Lisäksi toimijat ja myös esimerkiksi valtiovarainvaliokunta on arvioinut, että uusiin rahoituskohteisiin tarvittaisiin lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.

Viime kevään budjettiriihessä hallitus kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) johdolla jyvittivätkin uudistukselle 7 miljoonan euron lisärahoituksen.

Hallitus päätti myös jakaa uudistuksen toteuttamisen kahteen vaiheeseen, Viitasen mukaan osin sen vuoksi, että rahat saadaan riittämään. Ensin uudistus toteutettaisiin museoiden ja niin sanotun vapaan kentän osalta. Vapaalla kentällä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia ryhmiä, joille maksetaan harkinnanvaraista tukea.

Vos-rahoituksen piirissä olevan esittävän taiteen, teattereiden ja orkestereiden, uudistuksen kohtalon hallitus sen sijaan jätti avoimeksi. Teattereille ja orkestereille ei olekaan herumassa näillä näkymin lainkaan lisärahaa. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja ministeri Terhon suulla on esitetty, että uudistusta yhä valmistellaan, mutta tämän tarkempaa arviota ei ole kuultu.

– Riihessä linjattu seitsemän miljoonaa on tietysti tärkeä asia, Viitanen sanoo.

– Mutta se on samalla myös valitettavan pieni summa tarpeeseen nähden. Jos kerran pitkään kaivattua uudistusta halutaan edistää, kannattaisi se mielestäni tehdä kerralla ja kunnolla. Enkä taatusti ole Arkadianmäellä yksin mielipiteeni kanssa, hän arvioi.

Lisärahoituksen tarve on tunnustettu myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Viitanen huomauttaakin, miten esimerkiksi vapaan kentän toimijoille korvamerkitty 3 miljoonan euron lisärahoitus ei paranna juuri lainkaan yksittäisten ryhmien toimintaedellytyksiä. Toimijoita ja tuen tarvitsijoita kun on paljon ja alan rahoitus on jo entuudestaan niukkaa.

Esimerkiksi Kuusiston työryhmä esittikin uudistukselle vähintään 10 miljoonan euron rahoitusta. Viitanen kertoo, että muissa asiantuntijalausunnoissa todelliseksi tarpeeksi on esitetty lukemia 20 ja 40 miljoonan euron välillä. Hän muistuttaa, miten suuri merkitys taiteella ja kulttuurilla on kansakunnalle, sen identiteetille ja hyvinvoinnille. Lisäksi sillä on paljon myös suoria ja välillisiä vaikutuksia, esimerkiksi työllisyyteen.

– Vaikka panostuksissa puhutaan miljoonista, summat ovat valtion budjetin mittakaavassa sangen pieniä. Jos uudistukseen satsattaisiin nyt kerralla tarpeeksi, ei se ketään kaataisi. Sen sijaan jatkossa voitaisiin saavuttaa paljon, kun tietää kulttuurin välilliset vaikutukset muun muassa työllisyyteen, alueiden talouteen ympäri Suomea sekä ihmisten henkiseen ja myös fyysiseen hyvinvointiin.

Viitanen korostaa, että lisärahoituksen tarve on tunnustettu myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, jonka ovat allekirjoittaneet niin valiokunnan oppositio- kuin myös hallitusjäsenetkin. Hän pitää tätä erityisen merkittävänä, sillä onhan kyseessä juuri budjettivaliokunta.

”Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin todettu, että nyt esitetty lisärahoitus ei vielä vastaa alan resurssitarpeita”, mietinnössä muun muassa todetaan. Lisäksi mietintö painottaa kulttuurin työllistävää ja taloudellista vaikutusta sekä kulttuurin suurta merkitystä hyvinvointiin ja terveyteen.

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajanakin toimiva Viitanen toivoisikin nyt hallitukselta ja ministeri Terholta rohkeutta antaa uudistukselle vaadittavat lisäpanostukset syksyn budjettiriihessä.

– Kulttuuri ansaitsee tarvittavat lisäpanostukset syksyn budjettiriihessä, hän painottaa.

Kokonaisvaltainen uudistus olisi tärkeää myös aluepoliittisesti.

SDP jätti valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä myös oman vastalauseensa. Sen mukaan kulttuurin vos-uudistus on toteutettava kokonaisuudessaan ja sille tulee osoittaa riittävä rahoitus eli 20—40 miljoonaa euroa.

Viitanen korostaakin, että sen lisäksi että nyt aiottu museoiden ja niin sanottujen vapaiden ryhmien rahoitusuudistus pitää toteuttaa riittävän suurena, ei ole järkevää siirtää teattereita ja orkestereita koskevaa uudistusta hamaan tulevaisuuteen. Viitanen on varma, että näkökulmalle on kannatusta eduskunnassa myös yli puoluerajojen.

– Kokonaisvaltainen uudistus olisi tärkeää myös aluepoliittisesti. Mikäli teattereiden ja orkestereiden rahoitusta ei varmisteta myös, tulee vaikeutukset näkymään juuri kaikkien kotikunnissa ja -pitäjissä. Jos leikataan, niin se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että näyttämöitä joudutaan sulkemaan ympäri Suomea.

Sosialidemokraatit esittävätkin vastalauseessaan, että uudistus on toteutettava tavalla, joka turvaa eri kulttuurimuotojen riittävät toimintaedellytykset koko maassa. Toimivat teatterit, orkesterit ja muut kulttuuripalvelut ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin ja sivistyksen kannalta, ja lisäksi ne ovat tärkeitä paikallisen työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta ympäri maata.

Tällä hetkellä tilanne kokonaisvaltaisen uudistuksen toteutumisen suhteen näyttää Viitasen mukaan haastavalta. Ministeri ja ministeriö ovat asiassa epämääräisiä, eikä valmistelusta tiedetä paljoakaan.

– Voi olla, että hallitus yrittää tehdä vielä syksyllä jonkun esityksen myös esittävän taiteen osalta. Olisi heille noloa, jos he eivät saisi mitään ulos ennen hallituskauden loppua. Mutta se vaatii lisää voimavaroja. Jos syksyn budjettiriihessä ei tule lisärahaa, niin on käytännössä mahdotonta saada kasaan toimivaa kokonaisuutta.

 

 

https://demokraatti.fi/ex-kulttuuriministeri-viitanen-vaatii-ministeri-terholta-rohkeutta-kulttuuri-ansaitsee-tarvittavat-lisapanostukset