Hallituksen pingispallo

Hirvittää tämä maailman talouden myllerrys. Kymmenille tuhansille ihmisille on tulossa aika musta joulu: joka päivä kuulemme lisää uutisia lomautuksista, yt-neuvotteluista, irtisanomisista. Kyllä siinä pistää miettimään, jos on päällä isot asuntolainat ja yhtäkkiä pahimmassa tapauksessa niin perheen isää kuin äitiäkin uhkaa työpaikan menetys.

Entistä tärkeämmäksi tulee kysymys siitä, kuinka viisaasti tässä tilanteessa osataan toimia: 90-luvun laman virheitä – työttömyyden hoidon sysäämistä ö-mappiin ja palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksia – maksamme monessa mielessä vielä tänä päivänäkin. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen työttömyyden kasvun hillitsemiseksi ja niistä ihmisistä huolehtimiseksi, jotka ovat vaarassa menettää tai ovat jo menettäneet työpaikkansa.

On selvää, että nopeita ja isoja elvytystoimia tarvitaan nyt. Sen olemme todenneet paitsi me demarit oppositiosta käsin, myös oikeastaan kaikki ääneen puhuvat talouden asiantuntijat Jorma Ollilaa ja Sauli Niinistöä myöten.

Siksi ihan oikeasti ihmetyttää maan hallituksen toimettomuus tässä asiassa. Hallitus ei ole käytännössä reagoinut talouden nopeaan muutokseen sen kokoisilla teoilla, mitä nyt tarvitaan. Näpertely pikkumittaluokassa on aidosti hämmentävää. On toki annettu lisäbudjettia ja talousarvion täydennystä, mutta niistä loistaa puute mittavista tositoimista.

Ensi vuoden alussa Jyrki Katainen on luvannut antaa esityksen noin sadan miljoonan euron elvytyspaketista. Sadan miljoonan – haloo! On käynyt niin, että Katainen on hukannut tässä yhden olennaisen nollan: pitäisi puhua miljardiluokan toimista.

Jos tarvittavat elvytystoimet olisivat rantapallon kokoisia, niin valitettavasti hallituksen toimet ovat korkeintaan pingispallon mittaluokassa.

Huomasin, että Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pekka Ravikin oli tänään ihan oikein vaatinut lisätoimia elvytykseen. Mutta hänenkin kannanotossaan valitettavasti ei vaadita toimia nyt, vaan vasta viidestoista päivä.

Oikea aika on ensi viikko eduskunnan hyväksyessä budjetin. Oikea mittaluokka uusille toimille on noin miljardi entisten päälle. Ja oikea sisältö on mm. virheellisen verolinjan korjaaminen. Kuka tahansa tietää, että niin sosiaalisesti kuin työllisyydenkin hoidon kannalta on juuri nyt pähkähullua laskea tuloveroja suurituloisia suosien – tämä raha menee sukanvarteen. Pieni- ja keskituloiset sen sijaan tarvitsevat jelppiä, ja sinne suunnatut lisäeurot varmasti menevät kulutukseen.

Kaiken kukkuraksi hallitus on valitettavasti suhtautunut opposition yhteistyötarjouksiin ja ehdotuksiin kovin nuivasti ja jopa ylimielisesti. Ennen vaaleja yhteistyötarjouksemme sivuutettiin vaalitemppuna, vaikkei valitettavasti edes SDP voinut sille mitään, että kansainvälinen finanssikriisi vaan sattui puhkeamaan juuri ennen vaaleja.

Silloin hallitukselle elo tasavallassa oli kuin pumpulia: ei hätää, ei tarvitse uusia toimia budjettiin (Katainen vielä 3.10. sanoi, ettei ole mitään syytä avata budjettia!), ei pulmaa kunnilla, ei kenelläkään. Tuolloin SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kysyi varsin aiheellisesti, onko hallitus paneutunut siihen, mitkä ovat finanssikriisin vaikutukset kuntatalouteen. Tuolloin ainoaksi vastaukseksi, mikä hallituksen päästä suvaittiin antaa, oli ministerien Pekkarinen ja Kiviniemi syvä paheksunta siitä, että ”SDP pelottelee” kehtaamalla moista kysyä.

No, ei tarvinnut kauaksi kunnallisvaaleista kulkea, kun jo alkoivat hallituksen pumpulikoristeet rapista. Nyt kaikki tietävät tulevien aikojen vaikeudet kunnissa: työttömyys nousee, varotulot laskevat, kunnat velkaantuvat, korottavat veroja, lykkäävät investointeja ja pahimmassa tapauksessa alkavat työstää leikkauslistoja: eikä näy valtiota apuna tämän kaiken ehkäisemiseksi! Kello käy, eikä Kataista näy.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen kuntaliiton teettämä tuore aluebarometri kertoo: ”kuntien talousnäkymät ovat kuluneen vuoden aikana heikentyneet tuntuvasti. Kielteiset näkymät tulivat esiin kaikissa keskeisissä kuntien taloudellista kehitystä kuvaavissa mittareissa. Näitä ovat verotulot, velanotto, työttömyys, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät.”

Olisiko ollut sittenkin ihan aiheellinen demarien huoli finanssikriisin vaikutuksista kuntiin? Tämä todellakin hallituksen toimesta yliolkaisesti sivuttiin ennen vaaleja päivittelemällä SDP:n ”pelottelua” ja ”mustamaalailua”. Olisi kai ollut aika olennaista käsitellä näitä kysymyksiä juuri kunnallisvaalien alla: miten kukakin näkee toimet tässä täysin uudessa taloustilanteessa. Moni kuntalainen saattaa nyt ihmetellä, miksi asiasta vaiettiin.

Käsittelemällä asiaa olisi kuntalaisten tietoon tullut hyvin ilmi myös eri puolueiden kaivatut vaihtoehdot. Jokainen puolue olisi voinut ottaa kantaa siihen, mitä tässä tilanteessa tulisi niin valtion taholta kuin kunnissakin tehdä, jotta tilanne pysyy hallinnassa, ja kunnissa pystyttäisiin tarjoamaan turvallista ja hyvää hoivaa niin pikkupirpanoille kuin seniorikansalaisillekin.

Tähänhän SDP on esittänyt kuntien valtionosuuksien lisäystä, jotta palveluleikkauksiin ei jouduttaisi, sekä kuntien investointien tukemista. Valtio saa kohtuullisen edullista lainaa: sen turvin sen tulisi auttaa kuntia tukemalla niiden investointeja. Monet kunnat eivät saa vastaavasti edullista lainaa, siksi tästäkin näkövinkkelistä em. menettely olisi järkevää. Ja onhan paljon suotavampaa, että valtio ottaa lainaa luodakseen jotakin uutta ja pysyvää – vaikkapa korjattuja sairaaloita ja päiväkoteja kuntiin – kuin että se ottaa lainaa suurituloisten veronkevennyksiin. Hallitus on valitettavasti valinnut jälkimmäisen linjan.

Hallituspuolueiden – erityisesti Kokoomuksen – ylimielisyyttä kuvaa todella hyvin esimerkiksi ryhmän vpj:n Petteri Orvon tiedote, joka ilmeisesti on olevinaan Kokoomuksen ”vastaus” SDP:n kuluneella viikolla esittelemään elvytyspakettiin. Jälleen kerran on osoitettu, ettei Kokoomuksessa edes suvaita tavata läpi SDP:n vaihtoehtolinjauksia.

Ei olisi edes erillisen messun väärtti ko. tiedotetta kommentoida, mutta ehkä sittenkin, koska siinä näkyy hyvin se, miten Kokoomus uskoo retoriikan syrjäyttävän tosiasiat.

Tiedote kertoo: ”Sdp:n esitykset ovat pitkälti yhtäläiset hallituksen jo aiemmin tekemien päätösten kanssa, mutta niihin on päälle liimattu vain suurempi hintalappu”.

Vastaus kuuluu: Missä ovat hallituksen esittämät panostukset kuntien palvelujen turvaamiseksi ja kuntien investointien tukemiseksi? Missä ovat hallituksen esitykset KOHTUUHINTAISTEN vuokra-asuntojen rakentamiseksi korkotuen ehtoja parantamalla? Missä ovat hallituksen ehdotukset peruskorjausten tukemiseksi kerros- ja rivitaloissa vastaavasti, kun niitä nyt esitetään tuettavaksi pientalojen osalta? Ja niin edelleen. Eli ei kyse ole lisähintalapuista esitettyjen toimien päälle, vaan sellaisten kiireellisten toimien esittämisestä, joita Kokoomus ei ole paljon mainostettuun, mutta tyhjähköön työkalupakkiinsa kelpuuttanut.

Tiedote kertoo: ”Hallituksen esitykset on kohdistettu mahdollisimman työllistäviin kohteisiin”.

Ihmetellä sopii: mitenköhän esimerkiksi 500 miljoonaa maksavaa ruuan alv:n alennusta voidaan perustella tästä näkökulmasta? Tuskin mitenkään, ainakin jos on uskomista vuoden 2006 lokakuun Jyrki Kataiseen. Tämä Katainen kirjoitti silloin: ”Kaikkien aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan on selvää, että osa veronkevennyksestä ei välity kuluttajahintoihin. Verotuksen keventymisen vaikutus jäisi siis osittain tuotantoketjun, tukkukaupan ja vähittäiskaupan hyödyksi. Tuloverotusta kevennettäessä koko hyöty menee varmasti kuluttajille. Pienituloisille veroalen hyödyn voisi kohdentaa verotuksesta tehtävällä vähennyksellä.”

Tätä pienituloisille suunnattua vähennystähän SDP on vaihtoehdossaan esittänyt, mutta nyttemmin heinäkuun 2008 Katainen sen totesi ”ontoksi” vastoin lokakuun 2006 Kataisen näkemyksiä.

Tiedote kertoo. ”Sdp on sitä vastoin lähtenyt liikkeelle nokittamalla lisärahaa ilman tarkempaa arviota syntyvistä hyödyistä.”

Niinkö? SDP on esittänyt mittavia panostuksia mm. rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Kaikki talouspolitiikan ja rakennusalan asiantuntijat ovat tästä samasta huolensa ilmaisseet: jos ja näköjään kun oikean mittaluokan toimia ei tehdä, seuraa siitä iso rakennusalan syöksy alas. Eli toivottavasti hallitus norsunluutornissaan edes näiden toimien hyödyn arvioinnissa suostuisivat luottamaan niin SDP:n kuin em. asiantuntijoidenkin aika tarkkaan arvioon.

Tiedote sanoo: ”Sosialidemokraattien esityksiä on kuitenkin verrattava hallituksen ensi vuoden budjetin sisältämiin elvytystoimiin. Niihin verrattuna sosialidemokraattien esitykset paljastuvat jälleen kerran ontoiksi.”

Niinpä: ”onttoahan” oli myös Kataisen mielestä vaade veronkevennysten painottamisesta pieni- ja keskituloisille. Tästä vetäköön jokainen omat johtopäätöksensä.

Tiedotteen ”näppärä” osio: ”Korttipöydässä tällaista taktiikkaa kutsuttaisiin bluffaamiseksi.”

SDP:n käsi olisi korttipelissä noin täyskäsi Kokoomuksen jätkähaita vastaan. Elämä ei kuitenkaan valitettavasti ole vain korttipeliä, vaikka se Kokoomuksen mielestä varmaan kivaa olisikin. Pelle Miljoonaa siteeraten: maailma on totta!

Ei kommentteja.

Vastaa