Heti onni vastassa

Lauantaina oli SDP:n järjestämä kansalaisjärjestöfoorumi Helsingissä. Paikalla oli yli sata kansalaisjärjestöaktiivia. Tilaisuus oli kaikkinensa erittäin myönteinen.

Näin runsas osanotto kertoo varmasti siitä, että politiikan parissa on todella tarpeen tiivistää vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuunnella tosissaan tältä tärkeältä kentältä tulevat terveiset. Sieltä löytyy varsin paljon asiantuntemusta yhteiskunnan eri alueilta ja tätä viisautta on tarpeen ammentaa myös mukaan päivittäiseen päätöksentekoon.

Järjestöjä oli paikalla monenlaisia – sosiaali- ja terveysalaa, vammaisjärjestöjä, urheilu-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä, eläkeläisjärjestöjä, ympäristötoimijoita, eläinsuojelualaa, ihmisoikeusjärjestöjä jne. Sanoma oli kaikilla pitkälti sama: Kansalaisjärjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset tekevät mielellään arvokasta työtään, kunhan sitä vain ei taloudellisesti ahdistamalla tai muuten toimintaedellytyksiä vaikeuttamalla torpedoida yhteiskunnan taholta.

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma korosti laadukkaassa ja monipuolisessa alkupaneelissa juuri kansalaisjärjestöjen merkittävää roolia ja niiden olennaisuutta demokratian toiminnalle ja toi esiin sen tärkeän seikan, että tänä päivänä on aihetta huomattavasti nykyistä voimakkaampaan panostukseen järjestöjen sivistys- ja koulutustyöhön. Oman tärkeän tietämyksensä ja kanavan maan hallitukseen toi paikalle tullut oikeusministeri Tuija Brax, joka mm. fiksusti totesi, että kansalaisjärjestöjen arvostus on kaikille puolueille tärkeä asia.

Esille nousi päivän aikana kansalaisjärjestöjen huoli järjestöjen taloudesta. Paljon puhututti yleishyödyllisten järjestöjen verotuskäytännön epävarmuus ja uudet mm. kilpailuttamisen tuomat huonoiksi koetut käytännöt.

Samoin oltiin väsyneitä mahtaviin mittasuhteisiin paisuneeseen byrokratiaan, siihen paperinpyörittelyyn kun tuppaa nykyisin kulumaan jo hurja määrä aikaa, mikä sitten on pois varsinaisesta tekemisestä. Monet järjestöt olivat myös huolissaan siitä, ettei toimintatiloja joko meinaa kunnista löytyä tai että niiden hinnat ovat kohonneet pilviin.

Tilaisuus oli osa SDP:n kansalaisjärjestöprojektia. Eikä tämä ole jäämässä tähän – eli siinä mielessä ei ole kyse oikeastaan ”projektista”, että tämä tällainen olisi vain väliaikaista toimintaa. Tulemme luomaan pysyvät käytännöt ja vuorovaikutussuhteet, joita voimme tästä eteenpäin hyödyntää tiiviimmässä ja jatkuvassa yhteydenpidossa kansalaisjärjestöihin. Tulemme esimerkiksi järjestämään sekä alueellisia että valtakunnallisia, teemallisia vastaavia tilaisuuksia. Vastaava iso foorumi järjestetään täst’edes vuosittain.

Tämä kansalaisjärjestöfoorumi on yksi tärkeä osa SDP:n uudistumistyötä. Sehän on käynnissä täyttä häkää ja paljon ollaan tekemässä ja tehty. Käynnissä on mm. toimihenkilöprojekti ja samoin lähestymme ja luomme kontakteja mm. yliopisto- ja tiedemaailmaan. Kehitämme myös tapoja, joilla olisimme läheisimmissä kontakteissa lapsiperheiden ja nuorten kanssa.

Olemme myös järjestäneet syksyn aikana yli sata seudullista SDP uudistuu – tilaisuutta, joihin on ottanut osaa yhteensä noin kolmisentuhatta jäsentä. Hyvistä keskusteluista saadut terveiset on kaikkinensa kirjattu ylös ja käytetty niitä puoluekokousasiakirjojen valmistelutyössä.

Näitä pääasiakirjojahan on tekeillä viisi: Työtä ja globalisaatiota käsittelevä ohjelma, ympäristö- ja ilmastoasiakirja, kunnallisia palveluita käsittelevä ohjelma sekä henkistä hyvinvointia ja kulttuuria käsittelevä ohjelma, jonka valmistelua itse vedän yhdessä mainion Tommy Tabermannin kanssa. Meillä on hyvä ja innostunut tiimi asiakirjaa työstämässä. Tästä asiakirjastahan olen kirjoittanut jo aiemmissakin blogiteksteissäni muutamalla sanalla.

Viides asiakirja käsittelee järjestöllistä uudistumistamme, ja tästähän näyttää miltei eniten nousevan keskustelua tänä päivänä. Siinäkin on käynnissä avoin valmistelu, eli kenttäkierroksen terveiset on kuultu ensin, nettikeskustelua käydään ja työryhmä on yhteisen esityksensä laatinut. Tätä sitten käsittelemme puoluehallituksessa niin, että se lähtee jäsenistön käsittelyyn Tammikuun lopulla, samoin kuin myös muut pääasiakirjat ja puoluekokousaloitteiden vastaukset. Ja siinäkin vaiheessa kaikilla on mahdollisuus sanoa terveisensä asiakirjojen linjanvetoihin. Palautteen jälkeen taas muokataan ja lopulta puoluekokous kesäkuussa päättää niin tämän järjestöasiakirjan kuin muidenkin asiakirjojen linjat.

Eli siellä sitten porukalla puoluekokousedustajat päättävät näistä kaikista SDP:n tulevaisuuden linjavedoista.

Niin, mainitsin tuosta nettikeskustelusta. Tämäkin on uutta ja mielenkiintoista. Eli nyt kaikilla halukkailla, myös muilla kun SDP:n jäsenillä, on mahdollisuus osallistua näistä asiakirjoista käytävään keskusteluun ja antaa terveisensä näiden valmisteluun. Työryhmien sihteerit seuraavat keskustelua ja ottavat palautteen huomioon asiakirjojen työstämisessä. Oman onni-ryhmäni paperi on miltei valmis jo kenttäkierrosta varten. Odotamme innokkaasti palautetta ja kehitämme ohjelmaa sitten sen pohjalta.

Eli nyt vaan kaikki keskustelemaan: www.reilusuomi.fi.

Ja kuka vielä sanoo, ettei SDP uudistuisi tai että SDP olisi jotenkin ”ummehtunut”. Yhden osoituksen sympaattisista uusista tuulista koin viime viikolla, kun avasin puoluetoimiston oven. Ensimmäiseksi vastassa oli kyltti, jossa kerrottiin: ”ONNI-työryhmän kokous takkatuvassa”. Innostuin näkemästäni heti: VAU, näin meillä: heti ONNI vastassa

Tuli kiva tunne: vastassa ei ollut suinkaan ankea tylsyys vaan innostava luovuus ja hyvä mieli. Jess, täältä tullaan, yhteisvoimin eteenpäin.

Ei kommentteja.

Vastaa