Jos demarit pääsevät valtaan, he iskevät varakkaiden verosuunnitteluun – Nämä kaksi ekonomistia tietävät, miten se pitäisi tehdä

Lauri Finér ja Joonas Rahkola.
Siinä on kaksi nimeä, jotka kannattaa pistää mieleensä, vaikka ei välttämättä tämän jutun jälkeen koskaan nimiin törmäisikään. Jos Sdp pääsee hallitukseen tai jopa pääministeripuolueeksi, Finérillä ja Rahkolalla on merkittävä rooli eritoten siinä, miten kansalaisia ja yrityksiä jatkossa verotetaan.

Finér, 37, on sosiaalidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija. Itse asiassa hän taitaa olla eduskunnan merkittävin veroasiantuntija kahden valtiovarainvaliokunnan valiokuntaneuvoksen ohella. Rahkola, 34, on demareiden eduskuntaryhmän ekonomisti.
Molemmat ovat arvostettuja osaajia myös demareiden ulkopuolella. Rahkola toimi aikaisemmin SAK:n ekonomistina ja Finér pitkään verohallinnon kansainvälisen verotuksen asiantuntijana.
He itse korostavat olevansa vain taustavaikuttajia ja asiantuntijoita.
”Poliitikot tekevät päätökset, ei meillä ole siinä mielessä itsenäistä roolia”, Rahkola sanoo.

Tieto on kuitenkin valttia, kun astutaan yhteiskunnan vaikutusvaltaisimpien ihmisten varpaille. Demareita kun kiinnostaa laajentaa veropohjaa ja tukita verotuksessa olevia aukkoja, jotka suosivat varakkaita ja eritoten erittäin rikkaita. Erityisesti kansainvälinen aggressiivinen mutta laillinen verosuunnittelu on kova pala poliitikoille, koska vastassa on erittäin hyvin pelottelun ja lobbauksen osaavat yritykset ja niiden edunvalvontaorganisaatiot.

Finérillä on vastassa kymmeniä ellei satoja kotimaisia ja kansainvälisiä huippupalkattuja juristeja, jotka on palkattu välttämään veroja. Euroopassa on alueita kuten Luxemburg, jossa tuhannet ihmiset tehtailevat yrityksille ja rikkaille härpäkkeitä, joilla voi minimoida verot.

”Me aiomme voittaa tämän kisan”, sanoo Finér. Hän sanoo, että vielä kymmenen vuotta sitten juuri kukaan ei ollut kiinnostunut kansainvälisestä verokikkailusta.
Valtiot ovat kuitenkin vuosi vuodelta alkaneet tajuta tarkemmin, että niiden mahdollisuuden kerätä veroja heikkenevät merkittävästi, mikäli kaikki yritykset alkavat seurata esimerkiksi amerikkalaisten teknologiajättien tapaa vältellä veroja.

”Vaikka Suomessa näistä monimutkaisista veroasioista ei helposti nouse poliittisia intohimoja, meidän puolella ovat sentään EU:n komissio ja OECD [kehittyneiden maiden talousjärjestö]”, Finér sanoo.

HS pyysi Finériä ja Rahkolaa luettelemaan viisi verotukseen kohdistuvaa muutosta, jotka demareiden mielestä ovat epäoikeudenmukaisia ja rapauttavat veropohjaa.

Puolue tiukentaisi nykyhallitusta enemmän yrityksien mahdollisuutta hyödyntää kansainvälistä korkokikkailua verotuksessa. Päämääränä on ajaa yhteinen yritysveropohja EU:hun, mikä hillitsisi verokilpailua. Puolue tiukentaisi myös rikkaiden suosiman vakuutuskuoren verotusta.

Näissä kuorissa on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 40 miljardia euroa. Kuorien avulla voi välttää esimerkiksi osingoista ja myyntivoitosta maksettavat verot, jos kuori lahjoitetaan perillisille tai kuoren haltija muuttaa kirjat ulkomaille ennen kuin nostaa sieltä voittoja.

Erikoisin vaatimus on se, että verovapaiden yhteisöjen pitäisi maksaa osingoista viiden prosentin lähdevero. Vaatimus kohdistuu ennen kaikkea ulkomaisiin rahastoihin, mutta samalla myös ammattiyhdistysten ja yleishyödyllisten säätiöiden osingot pantaisiin verolle. Yhteiseen kassaan tulisi arviolta 250–500 miljoonaa lisää rahaa vuosittain.

”Meidän huomio on ulkomaisissa rahastoissa. Ei viiden prosentin vero kovin paljon säätiöiden tai ay-liikkeen tuloja pienentäisi. Tähän voisi keksiä suoria tukikompensaatioita. Jos rahaa tulisi vaikkapa 400 miljoonaa euroa lisää, se mahdollistaisi isoja panostuksia tieteeseen ja kulttuuriin”, Rahkola sanoo. Ay-liikkeelle ei kuitenkaan kompensaatioita ole suunnitteilla.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen luomista verohelpotuksista demarit luopuisivat yrittäjien viiden prosentin yrittäjävähennyksestä ja metsälahjavähennyksestä, joka pääosin kohdistuu vain yli sadan hehtaarin lahjoituksiin.
”Yrittäjävähennys kohdistuu suurimmalta osalta varakkaampiin yrittäjiin. Verolla ei ole osoitettu olevan mitään olennaista positiivista merkitystä taloudelle”, Rahkola sanoo.

”Metsälahjavähennys on aivan kummallinen pieneen piiriin kohdistunut yritystuki”, Finér sanoo.
Rahkola ja Finér aikovat ainakin näillä näkymin pysytellä taustajoukoissa. Vaaleihin lähteminen ei kumpaakaan kiinnosta.

Rahkola liittyi demareihin yliopiston toisella lukukaudella. Hän oli tutustunut puolueiden linjauksiin ja tunsi demariohjelman eniten omakseen. Finér on liittynyt puolueeseen vasta aivan lähiaikoina.

”Minä olen ollut aina varsin epäpuoluepoliittinen henkilö. Arvomaailma on tullut kotona, jossa korostettiin oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja suoraan sanomista sekä sitä, että pidetään heikoimmista huolta”, Finér sanoo.

Hän sanoo, ettei varmaan olisi edes osannut hakea demareihin töihin, jos ei olisi pyydetty.

”Hienoa on, että pyydettiin. Me olemme sitä varten, että poliitikot voivat onnistua valtiopäivätöissä. On valtavasti väliä sillä, kuinka hyvin asiat argumentoidaan.”

Muun muassa näin demarit muuttaisivat verotusta

1. Aggressiivinen verosuunnittelu kuriin

Korkovähennysrajoitus toisi 140 miljoonaa euroa lisätuloja

2. EU:hun yhteinen yritysveropohja

Lopettaisi nykymuotoisen verokilpailun EU:ssa

3. Vakuutuskuoriin tiukempi verotus

Voidaan välttää verot kokonaan. Veropohjan vuoto satoja miljoonia.

4. Lähdevero verovapaiden yhteisöjen osingoille.

Viiden prosentin verolla 250–500 miljoonan euron tuotto.

5. Yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys pois.

Haittaa taloudelle, hyödy vain pienelle piirille.

Lähde: Lauri Finér

Helsingin Sanomat 1.1.2019