Kangasalan uuden kulttuuritalon vihkiminen

30.1.2015

 

Hyvät avajaisvieraat

On hienoa olla pirkanmaalaisena kulttuuri- ja asuntoministerinä avaamassa tätä hienoa Kangasala-taloa monestakin syystä.

Kangasala-talo valmistui hyvään aikaan juuri kunnan 150-vuotisjuhlien kynnyksellä. Mikä onkaan kunnalta parempi tapa juhlistaa merkkivuotta kuin pystyttää sen kunniaksi elävä muistomerkki, yhteinen hallinnon ja kulttuurin keskus!

Kangasala-talo on varsinainen kansalaisten kohtaamispaikka. Tilojen suunnittelussa on käytetty sitä luovaa ajattelua, joka mahdollistaa tilan käytön moneen. Täällä Kangasala-talossa kokoontuvat päättäjien lisäksi kaiken ikäiset kuntalaiset. Rakennuksessa sijaitsevat kunnanhallituksen kokoustilat ja uusi valtuustosali. Kuntalaisten käyttöön on rakennettu useita erikokoisia ja -tyyppisiä tiloja. Suurin on lähes kolmen sadan hengen monitoimisali, joka taipuu niin elokuvien katseluun kuin erilaisten konserttien tarpeisiin. Talossa sijaitsevat lisäksi taidegalleria vaihtuville näyttelyille sekä Kangasalta lähtöisin olevan kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimeä kantava taidemuseo omana osanaan. Talo myös yhdistyy muihin keskusta-alueen julkisiin rakennuksiin: rakennuksesta on yhteys kunnan kirjastoon sekä sisääntuloaulan suuren ikkunan kautta avautuu upea näkymä Kangasalan kirkkoon.

 

Tällainen kulttuurikeskuksen ja kunnantalon yhdistelmä on maassamme ainutlaatuinen. Rakennus on erinomainen vaihtoehto suurille kokous- ja kulttuuritaloille. Kangasala-talossa on potentiaalia kasvaa elävä ja aktiivinen tila, jossa kunnan päättäjät kohtaavat kunnan asukkaita. Lisäksi rakennus tarjoaa toimivat puitteet kuntalaisten omalle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle sekä vieraileville taiteen ja kulttuurin toimijoille.

 

Näinä aikoina investoinnit kulttuuriin ovat erityisen arvokkaita. Luova toiminta ja taiteellinen itseilmaisu ovat kansallisen kulttuuri-identiteettimme perusta. Tilat kulttuurille, taiteelle ja kansalaisten omalle luovalle toiminnalle lisäävät kulttuurin kuluttajien ja tuottajien mahdollisuuksia toimia koko yhteiskuntaa rikastavan luovuuden parissa monipuolisesti. Kulttuurin talous on viime aikoina ollut harvoja kasvavia alueita. Uudet innovaatiot syntyvät luovasta toiminnasta. Kulttuuri tuo tutkitustikin hyvinvointia ja lisää ihmisten kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä.

 

Kulttuurin ja taiteen omakohtainen harrastaminen vaikuttaa todella ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jyväskylän yliopistossa neljännesvuosisadan kestäneessä seurantatutkimuksessa havaittiin, että jopa passiivinen kulttuurin kuluttaminen, kuten konserteissa ja teattereissa käynnit, ennustavat pitkää ikää.

Minua ilahdutti tulevia Kangasala-talon tapahtumia tutkaillessani myös lasten huomioiminen. Kohta täällä Rockaa Kangasalan lukion musalinja ja lapsille on omat avajaiset. Olemme ministeriössä juuri linjanneet toimenpiteitä lastenkulttuurin edistämiseksi. Panostamalla lasten ja nuorten kulttuuriin, panostamme tulevaisuuteen.

Yksi keskeinen kulttuuripolitiikan tavoite on varmistaa laaja ja monipuolinen kulttuurin kenttä. Yksi Kulttuurin saavutettavuuden osalta uusi pilotti on kulttuuripassi, jonka avulla halutaan luoda Suomeen järjestelmä, jossa kulttuuriin osallistuminen ei olisi kiinni rahapussin paksuudesta. Tämä on erityisen tärkeää kaikenlaisen harrastamisen osalta.

 

Hyvät kuulijat,

Tänne Pirkanmaalle on viime vuosina panostettu upealla tavalla kulttuuriin ja kulttuuritiloihin. Viime vuonna Mäntässä juhlittiin Göstan paviljongin avajaisia. Tänään Kangasala saa oman kulttuuritalonsa. Myös valtakunnallinen tieliikennealan erikoismuseo Mobilia laajentaa parhaillaan näyttelytilojaan.

 

Vaikka yhteiskunnalliset ajat ovat tiukat, on Pirkanmaalla huomattu pitkäjänteisesti suunnata voimavaroja kulttuuriin. Satsaus kannattaa. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset museot tuottavat lähialueilleen satoja miljoonia euroja vuodessa. Tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan erityyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät.

Tutkimuksesta ilmenee, että kunta- ja aluetasolla museot tuottavat enemmän rahaa kuin niistä on kustannuksia. Myös valtiolle museokohteet ovat kannattavia sijoituksia pitkällä tähtäimellä.

Pirkanmaan tapahtumien yhteistyöorganisaatio Pirfestin teetti selvityksen, josta käy ilmi, että vuoden 2013 aikana alueemme festivaaleilla ja kulttuurikohteissa kävi yhteensä 2,5 miljoonaa kävijää, jotka toivat alueen elinkeinotoimintaan yli 200 miljoonaa euroa. Selvitys oli osa Culture Tampere Region hanketta ja siihen osallistui Pirkanmaalta 37 tapahtumaa, 34 kulttuuri- ja matkailukohdetta sekä 13 hotellia.

 

Kulttuuri ei aina voi – eikä sen pidäkään voida – tuottaa rahallista lisäarvoa. Yksi kulttuurin arvoista on juuri sen itseisarvo.

 

Hyvät ystävät,

Kulttuuritalohanke on Kangasalan kunnan suuri ponnistus kohti kuntalaisten ja koko Pirkanmaan kulttuuripalvelujen elävöittämistä. Täällä yhdistyvät esimerkillisellä tavalla demokratia ja kulttuuri. Voin hyvillä mielin todeta, että Kangasala-talo on kulttuuriteko parhaimmasta päästä.

 

Näillä sanoilla minulla on ilo vihkiä Kangasala-talo kaikkien kuntalaisten aktiiviseen käyttöön.

Ei kommentteja.

Vastaa