Kasvukipuja päivähoidossa

Kaikki kunnat toivovat lisää väkeä. Moni kunta Itä-Suomessa tai pohjoisessa olisi riemuissaan, jos sinne muuttaisi paljon nuoria perheitä. Kasvukuntana olossa on kuitenkin myös paljon työtä – juuri sellaisia kasvukipuja, joita Pirkkalakin saa tällä hetkellä tuntea mm. päivähoidon järjestämisessä.

Kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille taataan päivähoito, se on selvä. Siihen velvoittaa jo lakikin. Erilaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta Pirkkalassakin kaikille saadaan hoitopaikka. Uusi Pereen päiväkoti on hieno siirto tässä. Myös kahden uuden perhepäivähoitajan palkkaaminen on askel eteenpäin.

Usein perhepäivähoitoa ei ole niin vain saatavissa; pula hoitajista on maanlaajuinen. Perhepäivähoitajan työ on arvokasta työtä lasten kanssa: palkitsevaa, mutta myös rankkaa: Kuluja tulee paljon ja myös oma koti kuluu.

Eduskunnassa ollaan kannettu pitkään huolta perhepäivähoitajien tilanteesta. Esimerkiksi kulukorvaukset eivät ole mallillaan ja parannuksia tarvitaan. Viime hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi perhepäivähoitajien aseman parantaminen ja tältä pohjalta on asiaa viime aikoina työryhmässä selvitetty.

Työryhmä totesi mm. että kulukorvauksia ei pitäisi ottaa huomioon sosiaalietuuksia, kuten asumistukea, laskettaessa. Tämä sosiaalietuusasia on jätetty sosiaali- ja terveysministeriön harkittavaksi. Muun muassa tämä vuosia tiedossa ollut ongelma on syytä korjata pian.

Uudessa palkkausjärjestelmässä perhepäivähoitajille maksetaan varatusta hoitopaikasta eikä lapsesta. Kunnilla on nyt mahdollisuus halutessaan pitää muutamaa hoitopaikkaa koko vuoden varattuna maksamalla niistä vaikka niihin ei koko ajan olisikaan hoitolasta. Tämä antaisi kasvukunnille joustovaraa: aina olisi perhepäivähoitajalla paikka vapaana juuri kuntaan muuttaneille lapsille.

Kaiken kaikkiaan on hienoa, että Suomessa lapsilla on oikeus päivähoitoon. Näitä iki-ihania eskarilaisia kävi juuri vieraanani eduskunnassa. Lapset ovat mitä upeimpia vieraita. Kysymykset ovat aitoja ja haastavia. Poliitikkojakin tunnetaan: Lipponen ja Vanhanen tulivat kuin tykinsuusta ja Tarja Halonenkin on kaikille tuttu.

Muuten: parhaan analyysin siitä, mikä on kansanedustaja, olen kuullut päiväkoti-ikäisen lapsen suusta: ”kansanedustaja on joko ihminen tai eläin”!

(julkaistu Pirkkalainen-lehdessä 23.2.2005)

Ei kommentteja.

Vastaa