Kaupan palveluiden oltava asukkaiden saatavilla

Kauppa ja sen palvelut ovat ja niiden täytyy olla osa yhteiskuntaa ja yhdyskuntarakennetta. Tähän johtopäätökseen tulin, kun kuulin Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisseen eilen selvityksensä kaupan sijainnin ohjauksesta.

Kilpailun edistäminen on tärkeä tavoite ja hallituskin on tähän sitoutunut, mutta se ei voi olla myöskään ainoa arvo kaupan ohjauksessa ja yhdyskuntien suunnittelussa. Kaupan sijoittuminen ja koko vaikuttaa suoraan yhdyskuntarakenteiden ja liikennejärjestelmien kehitykseen eli meidän kaikkien arjen toimivuuteen.

Monella paikkakunnalla ollaan jo herätty keskustojen autioitumiseen ja palvelujen karkaamiseen keskustojen ulkopuolelle. Tämä hankaloittaa etenkin autottomien arkea, mutta on haitallista myös ympäristön kannalta. Näin ei voida toimia. Lisäksi pitää muistaa, että keskustojen palveluiden elävöittäminen jälkikäteen on työlästä.

Kaavoitusprosessin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen kunnissa on tärkeää. Siitä on helppo olla samaa mieltä selvityksen kanssa. Lainsäädäntö tarjoaa siihen välineitä muun muassa kuulemisten muodossa. Varsinainen tonttipolitiikka on kuntien käsissä. Vaikka moni kunta pyrkii luomaan kaavoituksellista liikkumavaraa ja toimimaan avoimesti tonttikaupoissa, kuntien käytännöissä on kuitenkin vielä eroja.

Päivittäistavarakaupan suuryksikköjä voidaan nykyäänkin sijoittaa keskustojen ulkopuolelle ja näin tehdään jatkuvasti. Niiden ensisijainen paikka on kuitenkin keskusta-alueella tai sen läheisyydessä. Kaavoituksen erityisenä tehtävänä on sovittaa yhteen kaupan, kuluttajien, yhteiskunnan ja kestävän maankäytön näkökulmat ja tavoitteet. Siinä pyritään turvaamaan eri asuntoalueiden kaupalliset peruspalvelut, tukemaan keskusta-alueiden elinvoimaisuutta sekä samalla osoittamaan kilpailukykyisiä liikepaikkoja kaupalle. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön suunnittelua koskeviin tavoitteisiin sekä maakunta- ja yleiskaavojen sisältövaatimuksiin.

Keskustelussa on hyvä muistaa, että suomalaisista asuntokunnista kolmasosa on autottomia, ja esimerkiksi Uudellamaalla autottomien osuus on 40 %. Esimerkiksi moni vanhus ja opiskelija on riippuvainen lähikaupan palveluista ja toimivasta joukkoliikenteestä. Lähikauppapalvelujen tulee olla saatavilla myös kasvavalle ikääntyvien joukolle.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi. Siinä pohditaan muun muassa kaupan sijoittumista ja kilpailun edistämistä. Arviointityö on tarkoitus saada valmiiksi vuoden lopussa. Arvioinnin tulokset tuovat tähän keskusteluun varmasti taas lisää näkökulmia.

Ei kommentteja.

Vastaa