Korjausrakentaminen 2015 –tapahtuma

3.2.2015 Helsinki Wanha Satama

Korjausrakentaminen 2015 –tapahtuman osanottajat!

 

Käsittelen puheenvuorossani päivän teeman mukaisesti erityisesti suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja rakennuskannan korjaamista.

 

Mutta aluksi ajankohtaista asuntopolitiikasta.

Hallituskausi alkaa olla lopuillaan ja on aika katsoa myös taaksepäin. Olen nostanut tärkeäksi painoalueeksi lähiöt ja niiden rakennuskannan ja asuinympäristön parantamisen.

Sain läpi esityksen asuntojen peruskorjausten käynnistysavustuksista. Ensin summa oli 15 me ja lopulta siihen satsattiin vuosina 2013 -2014 yht. 155 Me. Tämä summa on merkittävä ja sillä saatiin aikaan 1,5 mrd euron investoinnit.

Tänä vuonna asunto-osakeyhtiöiden lainoille voidaan saada valtion takaus, mikä auttaa niitä rahoitusneuvotteluissa.

Myös hissien jälkiasennukseen ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin on satsattu ja tänä vuonna avustuksiin käytetään yhteensä 40 Me. Juuri kuluvalla viikolla korjausten saajien tulorajojen nostettiin 15 prosentilla, joten avustus on nyt yhä useamman saatavilla. Ja lopuksi, lähiöiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen satsataan tänäkin vuonna reilusti, sillä myös lähiöiden kehittämisen avustus nousi esityksestäni neljällä miljoonalla eurolla eli on myös kuluvana vuonna 8 milj. euroa.

Jo toimikauteni alussa asetin nk. remontti ryhmän, jonka tehtävänä oli hahmotella pitkän ajan strategiaa ja toimenpiteitä korjausrakentamiselle. Yksi ryhmän esityksistä koski sitä, että kunnan jättäisivät arvonnousun perimättä silloin, kun täydennysrakentamisella rahoitetaan peruskorjauksia. Tämän suosituksen toivon saavan kunnissa vastakaikua.

Tehtävä on kuitenkin mittava ja tulevina vuosina tarvitaan uusia panostuksia korjausrakentamiseen ja lähiöiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen mm. Täydennysrakentamisella.

 

Rakennuskannan laatu, ylläpito ja korjausrakentaminen on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia, olimmepa sitten kiinteistönomistajia, osakkaita, vuokralaisia, isännöitsijöitä, rakennuttajia tai suunnittelijoita.

Rakennuskannan korjaustarve on kasvussa johtuen rakennuskannan ikärakenteesta, ikääntyvän väestön laadullisista odotuksista sekä kunnossapito ja korjaustoiminnan puutteista. Korjaamisen määrä onkasvanut Suomessa pidemmällä aikavälillä tasaista parin kolmen prosentin vuosivauhtia. Sen sijaan uudisrakentaminen vaihtelee voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.

 

Suomen rakennuskanta on moniin Euroopan maihin verrattuna nuorta. Rakennuskannasta noin 80 % on valmistunut toisen maailmansodan jälkeen ja yli 40 % vuoden 1980 jälkeen. Valtaosa 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneesta suuresta asuinkerrostalokannasta on tulossa korjausikään. Pientalojen vuosittaiset rakentamismäärät eivät ole vaihdelleet samalla tavoin kuin kerrostalojen. Korjauksia pientalokannassa toteutetaan myös kerrostalokantaa tasaisemmin. Taloudellisesti merkittävimmät  korjauskohteet ovat julkisivujen korjaaminen ja putkiremontit.

 

Edessä oleva korjausurakka tulee koskettamaan suoraan tai välillisesti valtaosaa maamme väestöstä. Kun vanhaa rakennuskantaa korjataan tämän päivän vaatimusten ja näköpiirissä olevien odotusten mukaisiksi, on samalla tärkeää, että parannetaan myös rakennustenolennaisia teknisiä ominaisuuksia, kuten kosteusturvallisuutta sekä energiatehokkuutta osana suunnitelmallista korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

 

Vanhojen alueiden täydennysrakentaminen tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Täydennysrakentaminen antaa mahdollisuuksia myös palvelurakenteen kehittämiseen ja monipuolistamiseen väestörakenteen uudistuessa ja väestön kasvaessa.

Täydennysrakentamista voidaan hyödyntää myös kiinteistöjen korjausten rahoittamiseen ja laadun parantamiseen. Ullakkorakentaminen on monipuolistanut esim. Helsingin kaupungin asuntotarjontaa ja mm. hissien rakentamisen ja kaupunkipihojen kohentamisen myötä parantanut nykyistenkin asukkaiden asumismukavuutta.

 

Rakennusten korjaustoimenpiteet ja aluetason kehitystoimet on tärkeää kytkeä toimivaksi kokonaisuudeksi. Täällä pääkaupunkiseudulla esim. Myllypuro, Myyrmäki ja Martinlaakso ovat kehittymässä monipuolisiksi kaupunkikeskuksiksi metro -ja rautatieasemien ympärille. Niissä on myös  runsaasti täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.

Korjausvelka

Muutaman vuoden välien julkaistavassa Rakennetun omaisuuden tila 2013 raportissa rakentamisen korjausvelka arvioitiin noin 30 – 50  miljardiksi euroksi. Korjausvelka kasvaa, koska ennakoivaan kunnossapitoon ei panosteta. Syitä on monia; voi olla tahdon puutetta, osaamattomuutta ja sitäkin että korjaaminen kilpailee niukoista resursseista. Tämä koskee niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita.

Erityisesti rakennusten kosteus- ja homevaurioista on uutisoitu runsaasti. Eikä syyttä. Kysymys on paitsi ihmisten terveydestä myös taloudellisesti merkittävästä asiasta.

 

Rakennuskannan korjaustarve on kasvussa johtuen rakennuskannan ikärakenteesta, ikääntyvän väestön laadullisista odotuksista sekä kunnossapito ja korjaustoiminnan puutteista.

Hyvät kuulijat!

Yhtenä asumisen erityiskysymyksenä nostan esiin väestön ikääntymisen. Väestön ikärakenne on muuttumassa radikaalisti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita reilut 1,5 miljoonaa henkilöä ja he tarvitsevat miljoona ikääntyneille soveltuvaa asuntoa. Tämä on tärkeää ottaa huomioon myös asuntojen peruskorjauksessa. Tämä asettaa uusia haasteita korjausrakentamisen toteuttamiselle. Tämä vaikuttaa paitsi asunnoilta toivottaviin ominaisuuksiin myös päätöksentekojärjestelmiin ja asioiden valmisteluun.

 

Esteetön kulkeminen on ikääntyvän väestön kannalta ensiarvoista. Esimerkiksi hissejä rakennetaan aivan liian vähän suhteessa nykyiseen ja varsinkin tulevaan tarpeeseen. On tärkeä muistaa että hissiä voi ikääntyneiden  ja lapsiperheiden lisäksi tarvita itse kukin meistä esim. yllättäen muuttuvassa elämäntilanteessa. Asialla on myös merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus kun ihmiset voivat asua pidempään omassa kodissaan.

 

Suunnitelmallinen kiinteistönpito

Suunnitelmallisella kiinteistönpidolla tarkoitetaan suunnitelmallisia korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä suunnitelmallista kiinteistön käyttöä ja ylläpitoa eli rakennuksen elinkaaren hallintaa.

 

Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raportin mukaan rakennuskantamme heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee.

 

Ennakoivalla ja suunnitelmallisella toiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa kiinteistön palvelutasoon ja kiinteistönpidon kustannuksiin, mukaan lukien myös energiakustannukset. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistönpito maksaa itsensä takaisin. Kiinteistönpidon välineiden käytön tehostaminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa on erityisen tärkeää. Pelkkien rakennuskustannusten sijasta on tärkeää tarkastella kustannuksia ja säästöjä koko elinkaaren ajalta.

 

Viranomaiset voivat parhaimmillaan yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa luoda edellytyksiä suunnitelmallisten kiinteistönpidon edistämiseksi sekä käytännön työkalujen kehittämiseksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin mukaan lakiin vuonna 2000 uutena asiana sisällytettyyn käyttö- ja huolto-ohjeeseen (kansankielessä huoltokirja) suhtaudutaan myönteisesti, mutta sen mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Tässä on vielä parantamisen varaa.

 

Elinkaaren hallinnan ongelmat näkyvät huonona sisäilmana, kosteus- ja homeongelmina ja muina rakentamisen ja kiinteistönpidon laadun ongelmina. Nämä ongelmat ovat olleet viime aikoina varsin paljon julkisuudessa. Kyse on sekä ihmisten terveydestä että merkittävistä yksityis- ja kansantalouden kustannuksista, joilta merkittäviltä osin voitaisiin välttää hyvällä elinkaaren hallinnalla.

 

Hyvät kuulijat!

Haluan painottaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä.  Suunnitelmallisesti toimien kiinteistönpidossa voidaan säästää merkittävästi ja samalla varmistaa kiinteistön hyvä palvelutaso. Tämän asian merkitys korostuu nykyisessä ja ennakoitavissa olevassa taloustilanteessa. Asiaa voidaan konkretisoida siten, että kun hoito, huolto, kunnossapito ja korjaustoimenpiteet tehdään suunnitelmallisesti oikeaan aikaan, voidaan VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan kustannuksia säästää jopa 30% kiinteistön elinkaaren aikana. Suunnitelmallisesti toimien rahaa jää kiinteistön kehittämiseen, laatutason parantamiseen ja muuhunkin sen sijaan että rahat menevät pitkälle edenneiden vaurioiden korjaamiseen.

 

Suurimmat haasteet asuntopuolella ylläpitokulttuurin kehittämisessä liittyvät asunto-osakeyhtiöihin. Niissä kiinteistönpidon laatu on merkittävästi vaihdellut. Suomessa asunto-osakeyhtiöitä on noin 80 000, joista isännöintipalveluja käyttää noin 50 000. Isännöitsijän tulee olla asukkaiden luottohenkilö, joka valvoo asukkaiden oikeuksia ja hoitaa heidän asioita. On selvää että korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden merkitys taloyhtiöissä rakennuskannan ikärakenteesta johtuen kasvaa. Samalla isännöintipalvelujen ja isännöinnin kehittämiselle tulee aivan uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.

 

Kosteus- ja homeongelmat

 

Kosteuden ja homeen aiheuttamia ongelmia on kaikessa rakennuskannassa. Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat moninaisista syistä ja niitä syntyy niin suunnittelu-, rakentamis- kuin ylläpitovaiheen virheistä ja laiminlyönneistä.

 

Kosteus- ja homeongelman laajuuteen on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan tarkastusvaliokunta. Eduskunta hyväksy tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaiset 14 kannanottoa toukokuussa 2013.

Kannanotot muodostavat erittäin laajan kokonaisuuden. Kannanoton lausumien mukaiset toimenpiteet tulevat parantamaan rakentamisen laatua ja vähentämään kosteus- ja homevaurioiden määrää ja niistä aiheutuvaa haittaa. Valtioneuvoston päätöksellä toteutuksen koordinoinnista vastaa ympäristöministeriö.

Uudis- ja korjausrakentamisen laadun parantamisen kannalta pidän tärkeänä kehittämishankkeena rakennustyömaan sääsuojauksen ja olosuhteiden hallinnan säädösvalmistelua osana rakentamisen kosteusmääräysten uusimista. Valmistelun lähtökohtana on vakiinnuttaa sääsuojaus ja olosuhteiden hallinta osaksi rakennustöiden tavanomaisia tehtäviä.

 

Käynnissä on myös valtakunnalliset Kosteus- ja hometalkoot. Talkoissa on tehty merkittävää työtä rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi.

Energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus huomioon luvanvaraisessa korjausrakentamisessa

Ympäristöministeriön on antanut asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Kiinteistön omistaja kuitenkin päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa.

Lähtökohtana on, että ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse eikä kannata korjata. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistönpito maksaa itsensä takaisin. Osana muita korjauksia on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus.

 

Arjen toiminta on ratkaisevassa asemassa myös energiankäytön osalta. Olemassa olevan rakennuskannan merkitys korjaustoiminnan ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon kautta on aivan keskeinen rakennuskannan energiansäästön ja päästöjen kannalta, sillä uudisrakentaminen on noin yksi (1) prosentti vuodessa rakennuskannasta ja se toteutetaan joka tapauksessa hyvin energiatehokkailla ratkaisuilla.

 

Tulevaisuudessa energiatehokkuuden rinnalle on nousemassa myös materiaali- ja resurssitehokkuus rinnalle painopisteeksi rakentamisen ympäristöohjauksessa Euroopassa ja Suomessa. Taustalla on lisääntynyt huoli luonnonvarojen ja energian saatavuudesta sekä resursseja tuhlaavan toiminnan ympäristövaikutuksista, mm kasvihuonekaasupäästöistä.

 

Suomessa resurssi- ja materiaalitehokkuuden ohjauksen painopisteitä ovat rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätyksen edistäminen sekä rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt.

 

Osaaminen

Kuten korjausrakentamisen strategian liittyvä visio toteaa, kestävän korjauskulttuurin kehittämiseksi ei riitä tiedostavan kysynnän kasvattaminen, vaan korjaamiseen ja ylläpitoon tarvitaan myös osaavaa, monipuolista palvelutarjontaa. Kasvavaan korjaustarpeeseen vastaavan, ammattitaitoisen korjauspalvelusektorin synnyttäminen on pitkäjänteinen prosessi.

Erityinen haaste sisältyy alan nykyisen, pieniin korjausyrityksiin pohjautuvan palvelutoiminnan jalostamiseen sellaiseksi korjauskulttuuriksi, jossa asiakas korjauspalveluja tilatessaan tietää, mitä saa ja mitä se maksaa.

Alan koulutuksessa on huomattava, että korjaaminen on useimmiten työtä ihmisten parissa ja kanssa, ja edellyttää siten alan ammattilaisilta myös palveluasennetta.

 

Hyvät kuulijat!

Vallitseva taloudellinen tilanne rajoittaa ja hidastaa yhä useammin korjausrakentamisen investointipäätöksiä. Usein tämä on tarkoittanut myös vaikeuksia rahoittaa rakennusten tarpeellisimpienkin korjausten aloittamista tärkeän asumisen peruspalvelutason säilyttämiseksi. Asumisen ratkaisut ovat poikkeuksellisen pitkävaikutteisia. Ratkaisuja tehtäessä olisi tärkeää muistaa, että asuntoja rakennetaan ja korjataan sekä tämän päivän että tulevien vuosikymmenien tarpeisiin. Mikäli rakennusten palvelutason ylläpitämiseen tarvittavat korjaukset, kunnossapito, ylläpito ja huolto laiminlyödään, ongelmat tulevat vastaan joka tapauksessa ja yleensä paljon suurempina kustannuksina.

 

Lisäksi on hyvä muistaa, että asukkaat kannattaa ottaa alusta lähtien mukaan perusparannustöiden suunnitteluun ja selvittää, minkälaisia tarpeita ja toiveita heillä on korjausten suhteen. Näin lisätään asukasviihtyvyyttä sekä -tyytyväisyyttä. Näissä asioissa viestinnän merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

 

Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille antoisaa Korjausrakentaminen 2015 –tapahtumaa.

 

Ei kommentteja.

Vastaa