Kulttuuri ansaitsee eduskunnan huomion

Kulttuurilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Se luo yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri on itseisarvo, joka heijastelee historiallista kerroksellisuutta ja ihmisyyden syvintä olemusta. Kulttuurin kirjo on ymmärrettävä laajasti taiteen eri muotojen, kirjallisuuden ja myös liikunnan osa-alueilta unohtamatta kulttuuri- ja asuinympäristöä.

Kulttuuri auttaa lisäämään vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta tarjoten mahdollisuuden virkistäytymiseen ja palautumiseen. Se luo tilaisuuksia kokea ja tuntea asioita yhdessä vähentäen siten yksinäisyydentunnetta ja syrjäytymistä.

Kulttuurin terveydelle myönteiset vaikutukset ovat tieteellisesti todistettuja. On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on iästä ja kotipaikasta riippumatta mahdollisuus päästä osallisiksi kulttuuritarjonnasta ja myös itse harjoittaa sopivaksi katsomiaan liikunnan sekä luovan toiminnan muotoja.

Globalisaation, maahanmuuton sekä viestinnän uusien tapojen vaikutuksesta kulttuuriympäristömme on muuttumassa moni-ilmeisemmäksi. Muutokset näkyvät esimerkiksi lisääntyvänä viihteellistymisenä, nopeatempoisuutena sekä kärkevämpänä keskustelukulttuurina. Digitalisoituminen ja sosiaalinen media vaikuttavat kirjoitus- ja lukutaitoon. Merkkejä luku- ja kirjoitustaidon heikentymisestä on nähtävissä.

Sisäisen turvallisuuden strategian mukaan kulttuuri vaikuttaa myös siihen, miten hyvin yhteiskuntamme kestää vastakkainasettelua ja informaatiovaikuttamista. Kulttuurilla laajasti ymmärrettynä on siten myös turvallisuusnäkökulma hyvinvointinäkökulman lisäksi.

Kulttuurilla ja luovalla taloudella on huomattavat taloudelliset vaikutukset. Yritys- ja työllistämispotentiaalia on kuitenkin vielä runsaasti käyttämättä. On tärkeää, ettemme jää jälkeen muista länsimaista luovien alojen bruttokansantuotteen kehityksessä. Luovat alat muodostavat 4,8 % bruttokansantuotteestamme. Ruotsissa vastaava luku on lähes kuusi prosenttia.

Pirkanmaalla festivaalien sekä kulttuuri- ja matkailukohteiden aluetaloudellinen merkitys on huomattava. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan festivaalien sekä kulttuuri- ja matkailukohteiden tuoma talousvaikutus Pirkanmaalla oli yhtensä 253 miljoonaa euroa. Merkittävin osa rahamäärästä kului ravitsemispalveluihin, ostoksiin ja majoitukseen.

Olemme jättäneet eduskunnan puhemiesneuvostolle keskustelualoitteen, jonka allekirjoitti 117 kansanedustajaa. Allekirjoittajia on kaikista ryhmistä. Ehdotus on, että eduskunta käy satavuotisjuhlavuoden kannustamana ajankohtaiskeskustelun kulttuurimme merkityksestä, kehitystrendeistä sekä muuttuvasta toimintaympäristöstä.

Kansanedustajat

Pauli Kiuru (kok.)
Pia Viitanen (sd.)