Kulttuurituotteita

Tänään olemme viettäneet sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän satavuotisjuhlaa yhdessä pirkanmaalaisten ihmisten kanssa. Me tamperelaiset sd-edustajat järjestimme juhlakahvit Tullintorilla ja juhlarokan Pirkkalassa.

Tosi paljon oli väkeä liikkeellä ja palaute ihmisilta hyvää ja rohkaisevaa. Aamun Lauantaiseuraa oli katsottu mielissään – moni tuli kertomaan, että Heinäluoma oli hyvin siellä pärjännyt. Totta. Eero sai hyvin kiteytettyä vaalien arvoasetelmat: SDP on valmis ensisijaisesti parantamaan palveluja ja ihmisten sosiaalista turvallisuutta. Kaksi muuta isoa puoluetta: Kokoomus ja Keskusta, sen sijaan käyttäisivät talouden liikkumavaraa ensisijaisesti veronkevennyksiin. Eli tässä on sitten selkeitä vaihtoehtoja, joista valita. Ja hyvä näin – niin sen pitää ollakin, ettei kaikki ole samanlaista ”mössöä” ihmisten silmissä.

Siinä lauantaiseurassa tuli pätkä SDP:n viime viikonlopun vaalivaltiopäiviltä. Siinä me demarit vähän ”räppasimme” demariräppiä, jonka olimme naisedustajien kanssa kehitelleet.

Heti, kun tätä oli lauantaiseurassa näytetty, sain kokoomuslaiselta kollegaltani Heikki A. Ollilalta tekstarin, jossa hän pyysi vaalirappivideota käyttöönsä Kokoomuksen tilaisuuksiin – sen verran kuulemma oli ollut hirveää katseltavaa.

Tähän Heikille vastasinkin, että toki: kyllä räppiä käyttää saa. Demarirap on kuitenkin kulttuurituotteena tasokkaampi, kuin Kokoomuksen sarjakuva, jota he myös vaaliohjelmaksi kutsuvat. Se on muuten vielä hirveämpää!

Heikki Ollila on tänään ollut kovin tuohtunut, kun SDP:n muistio eri puolueiden vaaliohjelmista oli vuotanut julkisuuteen ja siinä oli johtopäätös, jossa Keskustan ohjelmaa pidettiin parempana, kuin Kokoomuksen piirroksilla höystämää vastaavaa. (Se siis kaiketi todellakin on oikeasti vaaliohjelma, vaikka näyttääkin sarjakuvalta). Hänen mukaansa muistion julkaiseminen on vain SDP:n juoni.

Niin, ehkä Heikki A. Ollila vanhana Kokoomuksen puoluesihteerinä tietää Kokoomuksen likaisten temppujen osaston käytännöt, joita hän nyt ajattelee myös kaikkien muidenkin soveltavan. Suorastaan liikuttavaa oli, että tänä samaisena päivänä oli uutinen Aamulehdessä, jossa Kokoomus jonkun suuren tutkimusmatkan seurauksena oli saanut vainun, että ”SDP tulee vaaleihin kahdella kärjellä”. Tietenkin kokoomuksen täytyy omassa Saulin ja Jyrkin hulabaloossaan yrittää saada muutkin puolueet näyttämään samanlaiselta sekametelisopalta. Juttu oli hyvin läpinäkyvä jo ilman Heikki Ollilan taktiikkatunnustuksiakin. Mutta mitäpä siitä. Taidanpa laatia salaisen muistion siitä, että Heikki takuuvarmasti oikeasti kuuntelee mielellään demari-rappiä!

Täällä Tampereella kunnallispolitiikka jaksaa ihmetyttää. Jotenkin tuntuu, että uusien asetelmien myötä ilmapiiri on muuttunut todella ihmeelliseksi – henki on mennyt vuosikymmeniä taaksepäin. Aivan kuten Rieväkylän Ritu tänään Tamperelaisessa kirjoittaa: uusi valtakoalitio on traagisesti epäonnistunut lupauksessaan lisätä avoimmuutta – henki on mennyt päin vastaiseen suuntaan.

Nyt olisi tähdellistä keskittyä asioihin ja käydä nyt sitten sitä niin paljon kaivattua arvokeskustelua siitä, mitä kukakin tämän kaupungin kehittämiseksi haluaa tehdä. Kuitenkaan tämä ei tunnu onnistuvan, sillä Kokoomuksen uusi johto tuntuu olevan sitä mieltä, että demareilla ei saa olla oikeutta edes sanoa mielipiteitään julki. Kun demarit julkistivat varjopormestariohjelmansa, olivat kommentit hyvin ylimielisiä tyyliin, ”huvittavaa” ynnä muuta. No, tähänkin kritiikkiin tietenkin pormestaripuolueilla on oikeus, siitä en purnaa.

Mutta se menee jo aika oudoksi, että tänään Riitta Koskisen haastattelu Aamulehdessä antaa vaikutelman, että mikäli demarien netti Kansan Lehden tyyli ei muutu, viedään kaupungin ilmoitukset Uutispäivä Demarista. Tämä ei nyt kuulosta kauhean fiksulta maassa, jonka perusarvoja kuitenkin on sananvapaus. Mielestäni lähinnä tuonne idän suunnan kulttuuriin on kuulunut se, että sanoa saa, kunhan sanoo oikein.

Eli annetaanpa nyt kaikkien kukkien kukkia – ja siedetään erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ei hyvään hallintotapaan kuulu uhkailu milloin mistäkin. Sehän on jo tuntunut olevan tätä päivää, että annetaan ymmärtää, että mikäli lusikka ei ole tietyssä asennossa kädessä, viedään meiltä apulaispormestarinkin paikat. Ja nyt pitäisi päästä päättämään siitäkin, mitä verkkolehtemme kirjoittaa. Hei, haloo nyt ihan oikeasti: asiaan.

Ei kommentteja.

Vastaa