Kuluttaja haluaa Tampereelle

Kyllä nyt kuluttajien luottamusta koetellaan tämän ruokasandaalin myötä. Kuluttajan yksiselitteinen oikeus on tietää, mitä hän syö ja tehdä itse valinnat.

Sellaisen perusasian, kuin ruuan suhteen ei pitäisi olla leikkimisen varaa. Näyttää siltä, ettei kauheasti moraali tai omatunto ole kolkutellut, kun voiton maksimoimiseksi ollaan ahdettu milloin mitäkin lihamassaa tuotteisiin.

Hevosta myydään iloisesti nautana, ja tuotteiden nimetkin johdattavat usein harhaan. Katselimmepa juuri uutisia, mistä selvisi, että paistijauhelihassakin voi olla paistilihaa peräti nolla prosenttia.

Kuluttajan on saatava enemmän ja tarkkaa tietoa ruuan alkuperästä, tuotantotavasta ja sen koostumuksesta. Parhaillaan EU:ssa vaaditaan tiukennuksia merkintöihin lihan alkuperästä. Kaiken kaikkiaan on parannettava kuluttajien mahdollisuuksia valita. Tätä kautta voidaan edistää esimerkiksi edistää luomu- ja lähiruuan tuotantoa. Uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi haluaa valita tuotteen, jossa tuotantoketjun aikana eläimille on aiheutettu mahdollisimman vähän kärsimystä.

Merkinnät siis kattaviksi ja valvonta tiukaksi. Huijarimeiningille nollatoleranssi.

***

Kyllä sitä kuluttaja monessa muussakin nykyisin ihmettelee. Samaan aikaan, kun esimerkiksi pankit tahkovat ennätystuloksia ja jakavat entistä isompia osinkoja, sysätään asiakkaan niskaan enemmän ja enemmän palvelumaksuja. Sanotaan, että uusi pankkien säätely aiheuttaa kustannuksia, mutta silti omistajille riittää lisää jaettavaa. Tätä yhtälöä on joskus vaikea käsittää.

Joskus myös tuntuu myös, että yhteiskunnassamme ollaan jo kokonaan unohtamassa ne, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Pankkeja valvova finanssivalvonta on jo huomauttanutkin matkan varrella, että osa pankeista on nostanut peruspalvelumaksujaan yli kohtuullisen tason. Asiointi kassalla on saattanut nousta jopa 12 euroon.

On varmasti nykyaikaa ja oikein hyvä, että asioita voi entistä enemmän hoitaa netin kautta. Usein se käy kätevästi ja helpottaa monia tilanteita. Mutta jos tähän ei ole mahdollisuutta, niin olisi kohtuullista, että asioida voisi halutessaan ihan oikean ihmisen kanssa. Joskus koin häkellyttävän tilanteen, kun jostain syystä yritin tilata junalipun puhelimella siten, että toisessa päässä keskustelukumppaninani oli automaatti.

Keskustelu meni suurin piirtein näin:-  Kerro pääteasema – Tampere – Sanoitko Pieksämäki? – TAMPERE – Sanoitko Pieksämäki? – sanoin TAM-PE-RE! –En saanut selvää, sanoitko Pieksämäki?

Lippu jäi sitä kautta tilaamatta.

***

Yhteinen nimittäjä tälle kaikelle on varmasti se, että taloudelliset arvot ja voitontavoittelun ilmapiiri jyllää. Missä on se ihmisläheinen yhteiskunta, jossa kuluttaja olisi oikeasti se kuningatar?

Vastaus on eettinen talous, jossa viisaasti yhdistetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Ja sanotaan näkemiin ahneuden aikakaudelle.

(Demokraatti 26.2.2013)

Ei kommentteja.

Vastaa