Kunnalliset palvelut ykkösasioita tälläkin vaalikaudella

Kulunut talvi hujahti ohi meikäläiseltä silmäräpäyksessä. Oli vaalitalvi, ja kun kampanjaa tehtiin aamusta iltaan ja päivästä toiseen, ei siinä edes
huomannut talven kääntymistä kevääksi. Niinpä sitten, kun huomasin, että kevät on koittanut, tuntui mukavalta. Aina on ihanaa seurata avautuvia puiden lehtiä ja orastavaa vihreyttä, joka pian puhkeaa täyteen kesän kukkaan.

Tästä likimain jo runollisesta alusta huolimatta uudella eduskunnalla riittää vielä töitä ennen kesälomia. Uuden kauden aluksi muodostettiin uusi hallitus, tällä kertaa porvarihallitus, ja sen ohjelmasta käytiin täällä jo iso keskustelu. Itseäni totta kai harmittaa puolueeni SDP:n joutuminen oppositioon, mutta tällaista elämä on. Kansa puhui tällä kertaa tähän sävyyn, ja nyt sitten on tehtävä työtä sen pohjalta uusista asetelmista.

Alkavallakin kaudella kunnat ja kunnalliset palvelut ovat yksi tärkeimpiä asioita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkuu ja hyvin tärkeää on myös, että kunnallisiin palveluihin ohjataan kylliksi rahaa.

Nyt ison huolenaiheen on herättänyt juuri tämä rahakysymys. Nimittäin uudessa hallituksen ohjelmassa on varattu lisärahaa palveluihin kokonaisuutena ainoastaan 250 miljoonaa. Summa sinänsä ei kerro vielä mitään, mutta ehkä asiaa avaa, kun todetaan, että esim. edellisellä kaudella lisärahaa palveluihin suunnattiin 400 miljoonaa, ja hyvin tiedämme, ettei sekään ollut kylliksi.

Käytännössä ohjelman lisäraha kunnallisiin palveluihin riittää tuskin edes olemassa olevan tason säilyttämiseen, saati parantamiseen. Se ei esimerkiksi riitä vanhusten hoivan parantamiseen ja uuden väen palkkaamiseen tätä varten. Tämä olisi täysin välttämätöntä, sillä olemme velkaa hyvän hoivan hyvinvointiamme rakentaneille ikäihmisillemme.

Kirjauksia yksityisten palvelujen tukemisesta sen sijaan ohjelmasta löytyy; esim. lasten yksityiselle päivähoidolle luvataan lisää tukea, mutta samaan aikaan julkisen päivähoidon parantamiseen ei luvata lisäeuroja. Onko siis kunnallisiin palveluihin suunnattu raha tarkoituksella näin pieni, jotta julkiset palvelut voidaan jättää omilleen ja siirtyä kohti yksityistettyjä palveluja? Tämä on kysymys, mikä pakosti tulee mieleen. Nähtäväksi jää, miten käy, toivottavasti ei kuitenkaan näin.

Oma mystisyytensä ohjelmaan kirjattujen rahasummien osalta löytyy siitä, että hallitus sinänsä lupaa tasata palkkaeroja ja puhuu ”tasa-arvotuposta”, mutta missään ei ole kirjattuna rahaa sen toteuttamiseen. Jotta kunnat voisivat maksaa kaikille matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille ansaitusti lisää palkkaa, tarvitsee kunnilla olla tähän riittävät resurssit. Ja tässä valtion lisätukea tarvitaan sen verran isoja summia, että jo nyt olisi hyvä tietää, että sellaisiin hallitus on oikeasti varautunut.

Kaiken kaikkiaan palkkatasa-arvon edistäminen on hyvin tärkeä asia ja niinpä ei voi kuin vahvasti toivoa, että asia kuitenkin edistyy. Jo nyt tiedämme, ettei Tupoa tule, mutta työtä sen eteen pitää tehdä, että tulisi edes vähän sitä mainittua tasa-arvoa!

Mutta kuten sanottu, isoja kysymyksiä ja isoja kysymysmerkkejä on ilmassa vielä toistaiseksi. Veikkaanpa, että nämä asiat tulevat olemaan jatkossakin hyvin keskeisesti esillä

Tältä pohjalta aloitamme jälleen eduskunnassa uuden haasteellisen kauden. Toivon, että hyvä yhteystyö JHL:n väen kanssa jatkuu. Ottakaa ihmeessä yhteyttä aina, kun terveisiä tänne eduskuntaan tulee. Toivotan kaikille erittäin hyvää alkavaa kesää.

(julkaistu JHL249:n jäsenlehdessä toukokuussa 2007)

Ei kommentteja.

Vastaa