KUNTATYÖTÄ TARVITAAN

Miltei joka päivä saamme kuulla, että julkinen hallinto ja siellä työskentelevät ihmiset ovat rasite taloudelle.

Aika usein ”helpoksi” säästökohteeksi mainitaan yleisesti ”hallinto”. Olisi kuitenkin tarpeen määritellä mitä sillä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan yleisiä isoja rakenteita ja suoranaisia päällekkäisyyksien purkuja niin sille saattaa olla perusteita.

Mutta kun asiaa aletaan tarkemmin tutkia, hyvin yleinen havainto on, että hallinnossa työskentelee vain muutama prosentti organisaation kuin organisaation työllisistä. Samoin kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomi sijoittuu kirkkaasti kärjen tuntumaan, kun puhutaan esimerkiksi suomalaisen julkisen hallinnon työntekijöiden ammattitaidosta, sen tehokkuudesta ja korruption vähäisyydestä. Meillä Suomessa julkisessa hallinnossa työskentelevillä ihmisillä on suurella osalla hyvä koulutus, korkea työmoraali ja lainsäädäntö määrittelee hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja jopa kansalaisille suunnatun palvelun nopeutta.

Mitä hallinnolla sitten tarkoitetaan? Kuinka moni on sitä mieltä, että palkka-, talous- tai henkilöstöhallintoa ei tarvita? Ehkä mieli muuttuu, kun oma palkka, lomat tai lomarahat on laskettu väärin, työsopimusta ei löydy mistään tai työttömyys- tai eläkevakuutusmaksut ovat jääneet tilittämättä. Tai jos verot jäisivät kantamatta tai lapsilisät, eläkkeet ja sairaspäivärahat jäisivät tulematta pankkitilille.

Suomessa on aika pitkät jonot mm. polvi-, olkapää- ja lonkkaleikkauksiin. Hiljattain eräs työterveyden sairaanhoitaja päivitteli, että olisihan meillä eräs eläkeiän jo saavuttanut huippuortopedi, joka rakastaa työtään mutta jäi eläkepäiviä viettämään, kun ei jaksanut taistella potilastietojen syöttämiseen tarkoitetun tietokoneohjelman kanssa. Toinen lääkäri puolestaan tuijotti niin intensiivisesti näyttöpäätettä, että käski potilaan olla hiljaa, että hän saa potilaan aiemman hoitohistorian koneesta ulos.

Mitä nämä esimerkit kertovat? Minulle ne kertovat siitä, että ne, jotka puhuvat hallinnon kustannuksista määrittelemättä sitä tarkemmin ja sen rasituksesta tuottavalle toiminnalle eivät ole ajatelleet asiaa loppuun saakka. Hallinnossa tekee työtä koulutettu, motivoitunut ja korkeamoraalinen työntekijäjoukko, joka hyvin pitkälle on naisvaltaista ja siten usein koulutustasoonsa nähden alipalkattuakin.

Sosialidemokraatit ovat nostaneet yhdeksi päätavoitteistaan kevään eduskuntavaaleissa sen, että naisen euro nostetaan vähitellen yhtä arvokkaaksi kuin miestenkin. Haluamme myös pidentää ihmisten työuria eikä se onnistu, jos jatkuvasti jonkun tekemää työtä väheksytään ja toistellaan, että juuri siitähän sitä vasta säästää voidaankin.

Missä on lakipiste, kuinka paljon hallinnosta etenkin julkisella puolella voidaan säästää? Mitä säästöä syntyy siitä, että lääkäri tappelee potilaalle tarkoitetun ajan tietokoneen kanssa, kaavoituspäällikkö sinnittelee monta tuntia muutaman matkalaskunsa kanssa tai sosiaalityöntekijä tai kotihoitaja tekee hallintoon kuuluvaa työtä puolet työajastaan? Joko voitaisiin tunnustaa, että hallinto kannattaa jättää sen osaaville ammattilaisille ja palkata heitä sen verran, että asiat sujuvat ja vallan muihin ammatteihin koulutetut ihmiset voivat keskittyä omiin töihinsä.

Pia Viitanen
Kulttuuri-ja asuntoministeri
JHL 249:n jäsen

 

Julkaistu kolumnina JHL 249:n jäsenlehdessä 1/2015

KUNTATYÖTÄ TARVITAAN

Yksi kommentti

  1. Ymmärrän kyllä aloituksessa olleet tarkoitushakuiset esimerkit, mutta suurin osa veronmaksajista ihmettelee loputonta uusien määräysten tulvaa, joita virkamiehet suoltavat kansalaisia kurittaakseen. Toki määräykset ovat yleensä poliitikkojen keksimiä turhakkeita. Olkaa ensi kaudella armeliaampia kansaa kohtaan.

    kimmo savolainen 22.3.2015 klo 11:29 #

Vastaa