KUOPPIEN SIJAAN SIIVET

 

Moni ihminen on viime aikoina kertonut minulle karuista tilanteista: työpaikka on mennyt alta ja uutta on ollut vaikea löytää, erityisesti jos on jo vähän varttuneemmassa iässä.

Nämä tarinat todistavat, että paljon on tehtävää, jotta ihmiset saisivat töitä, ja että työmarkkinat olisivat tätä päivää turvallisemmat. Mutta päin vastoin, kuin toivoisi, on hallitus heikentänyt monin tavoin ihmisten turvaa työmarkkinoilla.

Muistamme pakkolakiuhkailut parin vuoden takaa, julkisen puolen lomarahaleikkaukset näistä seurauksena, työttömyysturvan leikkaukset ja vielä kaiken kukkuraksi oikeudentuntoa loukkaavan ns. ”aktiivimallin”. Siinä ihmistä, joka aktiivisesta hakemisesta huolimatta ei töitä löydä, rangaistaan leikkaamalla työttömyysturvaa.

Valitettavasti nämäkään eivät vielä hallitukselle riittäneet. Kevätaurinkoa varjostaa nyt uusimmat ehdotukset, jotka tällä kertaa iskevät erityisesti nuoriin. Nuoria voisi palkata pätkätöihin ilman erityisiä perusteluja. Myös irtisanomissuojaa heikennetään alle 20 hengen työpaikoilla.

Pätkätyöt ovat erityisesti nuorten ja naisten kohdalla yleisiä. Nyt niitä halutaan vielä lisätä. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että nuorten uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen vahvistettaisiin – että nuoret uskaltaisivat itsenäistyä ja perustaa perhettä. Nyt lisätään epävarmuutta ja käytännön vaikeuksia, kun vaikkapa pankkilainaa omaa kotia varten on hankala saada, jos vakityötä ei ole.

Todisteita, että näin lisättäisiin työllisyyttä, ei ole. Kansainväliset esimerkit viittaisivat enemmänkin siihen, että pätkätöiden lisääntyminen tapahtuu vakituisten työsuhteiden kustannuksella.

Ei nuorille pidä kaivaa kuoppia elämän tielle, vaan antaa siivet toteuttaa unelmiaan.

Asia on vakava, ja siksi teimme siitä eduskunnassa välikysymyksen. Toivon, että tämä toimisi isona viestinä yleisestikin työelämän turvallisuuden puolesta. Epävarmuuden lisääminen ei ole reilua eikä viisasta. Se on paluuta menneisyyteen.

Onneksi myös toisenlaisia arvovalintoja voidaan tehdä. Yksi esimerkki löytyy Tampereelta, jossa isoista säästöpaineista huolimatta päätimme olla kasvattamatta ryhmäkokoja päiväkodeissa ja kouluissa. Nämä olivat valintoja lasten ja perheiden turvallisen ja hyvän elämän puolesta.

 

Kolumni Tamperelaisessa 12.5.2018