Lapsenpäivän-palkintojen jakotilaisuus

Lapsenpäivän-palkintojen jakotilaisuus ja Lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen (2014-2018) toteuttamisen suuntaviivojen julkistaminen

 

Arvoisa yleisö, tytöt ja pojat,

Minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi tähän perinteeksi muodostuneeseen lastenkulttuurin palkintojen jakotilaisuuteen tänään, Lapsen oikeuksien päivänä. Kuulimme juuri Kaisaniemen ala-asteen 5C-luokan ihastuttavan esityksen. Kiitokset lapset ja opettaja Elisa Vierimaa. Haluaisin kuulla teidät nimet lapset, kerrotteko, minä olen Pia. (Lapset kertovat nimensä). Kiitokset teille jokaiselle ja hyvää Lapsen oikeuksien päivää.

Lapsen oikeuksien päivä on merkittävä juhlapäivä lapsia ja nuoria varten Suomessa ja maailmalla. Sitä vietetään, koska tänään 25 vuotta sitten hyväksyttiin YK: lapsen oikeuksien sopimus. Tämä päivä liittyy lastenkulttuuriin, sillä yksi kolmestakymmenestä lapsille kuuluvista oikeuksista on saada osallistua kulttuuri- ja taide-elämään.

Olen iloinen siitä, että voin kulttuuriministerinä tänään julkistaa konkreettisia toimia, joilla lisätään lasten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin ja luodaan uusia tapoja antaa lapsille tietoa ja kokemuksia taiteen aloista ja kulttuuriperinnöstä.

Helmikuussa ministeriömme julkaisi Lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen vuosille 2014-2018. Se vastaa kysymyksiin miten lastenkulttuuria ja lasten osallistumista taiteeseen tulisi edistää ja millä toimilla vahvistettaisiin kaikkien lasten oikeutta kulttuuriin ja siten annettaisiin paremmat eväät elämään. Ohjelmaehdotuksen linjaukset vastaavat hyvin ministeriömme lastenkulttuuripolitiikan näkemyksiä.

Tänään julkaistaan suuntaviivat. Olemme käynnistäneet ohjelmaehdotuksen toteuttamisen ministeriön avustamilla hankkeilla ja tulevia vuosia varten ministeriö tulee tekemään toimeenpano-ohjelman. Tavoitteenamme on lasten kulttuurikompetenssin vahvistaminen, joka tarkoittaa että lapset saisivat taiteen aloista ja kulttuuriperinnöstä nykyistä vahvemman tietopohjan, enemmän mahdollisuuksia harjoitella taitoja sekä kokemuksia ja elämyksiä taiteen aloista ja kulttuuriperinnöstä. Kulttuurikompetenssille ei löydy suomen kielestä parempaa sanaa, sillä se pitää sisällään monta edellä kuvaamaani osaa: tiedot, taidot, tietoisuus ja asenteet. Se on lapselle äärettömän arvokas taito; se merkitsee lapselle tai aikuiselle kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Siihen kuuluu siis niin taiteen tekeminen kuin sen vastaanottaminen.

Nykyaikaamme kuuluu, että lapset näkevät ja kokevat paljon visuaalista sisältöä netin kautta. Taiteen tehtävä on edustaa laadukasta ja monipuolisesti kiinnostavaa sisältöä ja antaa lapsille ja nuorille yhteisiä kokemuksia ja käydä vuoropuhelua lasten kanssa kuten museoissa, taidelaitoksissa, kirjastoissa, työpajoissa ja harrastusten kautta. Sitä kautta lapsi oppii tiedostamaan taiteen ja kulttuuriperinnön merkityksen osana sivistystä, historiaa ja identiteettiä.

Vuosi 2017 on maamme 100-vuotisen itsenäisyytemme juhlavuosi. Se rakentuu yhdessä tekemiseen, itsenäisyyden arvolle ja uuden luomiselle. Juhlavuosi antaa eväitä seuraavalle vuosisadalle. Toiveeni on, että vuosi olisi merkittävä nimenomaan lasten ja nuorten kannalta ja sen myötä voitaisiin parantaa ja rikastuttaa lasten ja nuorten elämää. Nyt on hyvä aika käynnistää pilottihankkeita, jotka voivat kasvaa valtakunnallisiksi ja pysyviksi käytännöiksi juhlavuotta kohti mentäessä.

Hyvät juhlavieraat,

Haluan kertoa teille hankkeista, jotka käynnistävät Lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen toteutuksen.

–                     Vantaan kaupungin Taikava-hankeeseen kuuluu tutkimus taidekasvatuksen vaikutuksesta leikki-ikäisiin lapsiin ja heidän kulttuurikompetenssista.

–                     Kulttuurivoltti on erinomainen esimerkki laajasta yhteistyöstä, jolla voidaan tarttua isompaankin haasteeseen. Hankkeessa ovat mukana Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. lastenkulttuurikeskukset, Kuntaliitto, Opetushallitus ja Taiteen edistämiskeskus.

Tavoitteena on saada kulttuurikasvatussuunnitelma luotua ja toteutukseen jokaisessa maamme kunnassa, kun tällä hetkellä näin on vain reilussa 10 % Suomen kunnista.

–                     Koulujen elokuvaviikko –pilottihankkeessa koululaiset saavat tutustua elokuvaan taiteena, kulttuurina ja kielenä. Hankkeen toteuttavat Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Koulukino ja lastenkulttuurikeskukset

–                     Ja vielä kerron Pohjoistuulen poika Davvista, joka on sarjakuvahahmo, joka johdattaa lapset tutustumaan julkisiin tiloihin. Kyseessä on seikkailurata, joka on mahdollista toteuttaa missä tahansa julkisessa tilassa ja täten kertoa lapsia kiinnostavasti, seikkailun kautta, paikan historiasta arkkitehtuurista ja käyttötarkoituksesta. Hankkeesta vastaa Oulun kaupungin kulttuuritalo Valve.

Kulttuuri- ja asuntoministerinä kannan erityistä huolta lasten ympäristöistä. Fyysisellä ympäristöllä on kiistaton vaikutus niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin. Erityisesti tänään Lapsen oikeuksien päivänä haluan korostaa lasten ja nuorten oikeutta hyvään ympäristöön ja korkealaatuiseen arkkitehtuuriin. Lasten tulee voida käyttää jokapäiväistä ympäristöä tasavertaisina aikuisten kanssa ja tuoda sen suunnitteluun oma näkökulmansa. Esteettinen, arkkitehtuurisesti laadukas ja hoidettu ympäristö tai vastaavasti luonnonympäristö sisältää paljon viestejä ja virikkeitä lapsille ja opettaa arvostamaan ja huolehtimaan ympäristöstä. Ja toisinpäin: mikäli ympäristö on köyhä ja virikkeetön tai lapset ja nuoret ulossulkeva, jää omakohtainen ja vaaliva ympäristösuhde kehittymättä, mikä näkyy nopeasti ränsistyvänä ympäristönä ja voi edistää lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Tämä sama ajatus on kirjoitettu myös Lastenkulttuuripoliittiseen ohjelmaehdotukseen ja odotan mielenkiinnolla että pääsemme toteuttamaan toimia tähän tarkoitukseen.

Hyvät taiteen ja kulttuurin ystävät,

Seuraavaksi jaan Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot.

Lapsenpäivä-palkinto myönnetään vuosittain merkittävästä työstä taidekasvatuksen ja taideharrastamisen eteen. Tänä vuonna palkinnolla halutaan lisäksi kiinnittää huomiota lasten kulttuurikompetenssin vahvistamiseen.

Tässä on muuten jokin lasten juttu takana kun viime vuonna palkinnon sai kaksi e-kirjaimella alkavaa saajaa ja tänä vuonna molemmat alkavat r-kirjaimella.

Palkinnon saavat Rauman taidemuseo ja Raatikko Tanssiteatteri. Palkinnot vastaanottaa Rauman taidemuseon intendentti Janne Koski ja lukuisia näyttelyjä toteuttanut Henna Paunu sekä Tanssiteatteri Raatikon taiteellinen johtaja Marja Korhonen. Onneksi olkoon.

Palkinnon perustelut ovat seuraavat:

Rauman taidemuseolla on pitkä historia lapsille suunnattujen näyttelyiden toteuttamisessa. Vuodesta 2002 museon lastennäyttelyt ovat olleet nykyraidenäyttelyitä, jotka ovat antaneet lapsille elämyksiä, ja vuorovaikutuksen mahdollisuuden. Näyttelyissä on aina runsaasti oheisohjelmaa, työpajoja ja usein tarina. Ei ihme että ne ovat olleet hyvin suosittuja lasten keskuudessa ja houkutelleet Raumaan nykytaiteilijoita.

Rauman taidemuseossa ymmärretään lasten arvo yleisönä ja tarjotaan lapsille näyttelyjä, jotka innostavat lapsia taiteen pariin ja käymään museoissa. Museo arvostaa lasten uteliaisuutta ja kykyä yhdistellä asioita omalla tavalla. Museo edistää erinomaisella tavalla raumalaisten ja lähikuntien lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista.

Tanssiteatteri Raatikko on vuonna 1972 perustettu valtakunnallisesti toimiva vantaalainen ammattiteatteri, jolla on vahva osaaminen lapsille ja nuorille suunnatuissa esityksissä. Vuosittain Raatikolla on noin 400 esitystä ja yli 30 000 katsojaa. Raatikon teosten lähtökohtana on tanssitaide muiden taidemuotojen rikastamana. Yleisöä koskettavat tarinat syntyvät tanssista, tekstistä, musiikista, visuaalisuudesta ja usein koomisista näyttämöhahmoista. Raatikko tekee yleisötyötä koulujen ja päiväkotien kanssa.

Tanssiteatteri Raatikko on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn lasten kulttuurikompetenssin vahvistamiseksi tanssin ja muiden taiteiden aloilla. Raatikko on tuonut esiin lasten osallistumisen ja oivaltamisen ainutlaatuisuuden ja osaa taidokkaasti hyödyntää vuorovaikutusta lasten kanssa taiteelliseen työhönsä.

 

Ja seuraavaksi jaan lastenkulttuurin valtionpalkinnot. Nämä palkinnot myöntää Taiteen edistämiskeskus tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta lastenkulttuurityöstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta lastenkulttuuritoiminnasta. Palkinnon saavat kirjailija-kuvittaja Linda Liukas ja Soiva Siili-musiikkiduo. Onneksi olkoon.

Taiteen edistämiskeskus perustelee palkintoja seuraavasti:

Linda Liukas edustaa uutta kansainvälistä ja tulevaisuuteen suuntautunutta näkökulmaa lastenkulttuuriin ja sen kehittämiseen: hänet tunnetaan erityisesti digitaalisen teknologian ymmärrettäväksi tekemisestä ja koodauksen opettamisesta tytöille. Taustalla on ajatus koodauksesta uutena digitalisoituvan maailman perustaitona, jota kaikkien tulisi hallita luku- ja kirjoitustaidon tapaan.

Liukas on ollut perustamassa suomalaista Rails Girls -metodia, joka opettaa tytöille koodauksen alkeita. Koodaustyöpajoja on pidetty 160 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Lisäksi Liukas on ollut laatimassa opettajille ja opetusalan päättäjille suunnattua Koodi2016-opasta sekä siihen liittyvää verkkosivustoa. Tällä hetkellä Linda Liukas työstää Hello Ruby -lastenkirjaa, joka opettaa koodausta tarinoiden ja lapsille luontevien tehtävien kautta.

Linda Liukkaan filosofian mukaan olisi sitä parempi, mitä useammanlaiset ihmiset ymmärtäisivät ohjelmoinnin maailmaa. Digitaalinen luku- ja kirjoitustaito antavat lapsille paremman mahdollisuuden hallita monimuotoista maailmaa.

Soiva Siili -lastenmusiikkiduon perustivat oululaiset muusikot, varhaiskasvattajat Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi. Kohta 20-vuotisen toimintansa aikana Soiva Siili on konsertoinut yli 2 000 kertaa Kiimingistä Kiinaan. Esimerkiksi Suomi-koulut ovat vakituisia vierailukohteita. Soivan Siilin tuotannossa on yli 200 itse sävellettyä ja sanoitettua lastenlaulua, levyjä on ilmestynyt viisi.

Soivan Siilin kantava toiminta-ajatus on yhteisöllisyys ja verkostoituminen, poikkitaiteellisuus. Vakiintunut toimintamuoto on Soiva Siili ja kaverit -konserttisarja. Kaverina on ollut mm. Pohjan sotilassoittokunta, ja kaverit ovat edustaneet useita taiteenaloja kuten nykytanssia, jatsia, nukketeatteria, runoutta, improvisaatioteatteria ja sarjakuvaa. Konserttien kautta lapset ovat saaneet kosketuksen kaikkiin näihin taiteisiin.

Lastenmusiikkiduo Soiva Siili on myös yleisökasvattaja ja valtakunnallinen varhaiskasvattajien musiikki- ja luovuuskouluttaja. Yleisökasvatuksen esimerkkinä on Soivan Siilin ja Oulu Sinfonian yhdessä kehittämä Sinfoniasoppa, joka on klassisen musiikin perehdyttämismetodi alakouluikäisille lapsille. Varhaiskasvattajille ja luokanopettajille Soiva Siili on luonut mm. Soivan Siilin lauluntekotyöpaja -metodin.

Hyvät palkinnonsaajat,

Parhaimmat onnittelut ansiokkaasta työstänne lastenkulttuurin, taidekasvatuksen ja kulttuurikompetenssin eteen.

Toivotan teille menestystä jatkossakin työssänne lasten eteen.

Ei kommentteja.

Vastaa