Liikunnan manifestin julkistus

Hyvät OLL:n edustajat, valtiosihteeri ja liikunnan ystävät,

 

aiemmin liikunnasta vastaavana ministerinä, nykyisin muun muassa opintotukiasioista vastaavana ministerinä kannan suurta huolta koko suomalaisen väestön liikkumattomuuden ongelmasta, mukaan lukien nuoret opiskelijat. Haaste ei kosketa ainoastaan liikunta-alaa ja sen toimijoita vaan on meidän kaikkien yhteinen, iso poikkihallinnollinen ja yhteiskunnassamme läpäisyperiaatteella ratkaistava kysymys. Kyse ei siis ole pelkästään liikuntapolitiikasta, vaan myös yleisestä yhteiskuntapolitiikasta.

 

Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Jo pitkään on tiedetty liikunnan myönteisistä vaikutuksista lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä masennukseen ja niiden ehkäisyyn.

 

Sen sijaan uudempaa on tutkimusnäyttö pitkäkestoisen istumisen ja paikallaanolon haitallisuudesta sekä koululaisten ja opiskelijoiden ns. ydinprosessin eli oppimisen näkökulmasta, oppimisen ja liikunnan positiivisista yhteyksistä. Liikunnalla on havaittu olevan suotuisa vaikutus muun muassa vireystilan nousuun ja keskittymiskyvyn paranemiseen, mitkä ovatkin äärimmäisen tärkeitä edellytyksiä oppimiselle.

 

Vaikka ihmiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, on muu osa päivästä paljolti istumista varhaiskasvatuksessa, koulussa, työssä, laitoksissa, kulkuneuvoissa ja kotona. Jo varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle sekä istumisen vähentämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa on siis suuri tarve.

 

Tarvitaan paljon kokonaisvaltaista, uutta ajattelua ja eri toimijoiden toimenpiteiden yhdensuuntaisuutta. Esimerkiksi liikkumisolosuhteiden kehittämisessä olennaista on, että asunnot, koulut, päiväkodit, ruokakaupat, kirjastot, leikkipuistot ja pelikentät sijaitsevat lähekkäin ja lomittain kaupunkirakenteessa. Lähiöissä ja asuinalueilla tarvitaan tiloja ja paikkoja, joissa liikunnan harrastuksiin on matala kynnys.

 

On ansiokasta, että te Opiskelijoiden liikuntaliitossa kannatte osaltanne huolta ja vastuuta väestömme fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Lisäksi on erityisen ansiokasta, että nostatte keskusteluun yhdenvertaisuuden erilaiset näkökulmat. On aivan välttämätöntä tunnistaa ja ymmärtää ne eriarvoistavat tekijät ja vastakkainasettelut, jotka ovat liikkumattomuuden taustalla. Keskimääräiseen ja valtavirtaan nojautuminen ei paranna kokonaistilannetta, vaan useimmiten vain lisää väestöryhmien välisiä eroja ja luo yhä epätasa-arvoisempaa liikuntakulttuuria. Muutoksen keskeisiä edellytyksiä ovat eritelty tilastotieto, kohdennetut toimenpiteet, sekä se minkä äärellä olemme tänään – näkyväksi tekeminen puheeksi ottamalla ja keskustelemalla. Vaikeista, marginaalissa olevista sekä ristiriitaisista aiheista on perinteisesti hyssytelty liikunnan toimijoiden keskuudessa, joten haluan kiittää teitä lämpimästi rohkeudesta ja aloitteellisuudesta keskustelun aikaansaamiseksi manifestin myötä. Toivon ja uskon, että manifesti kylvää muutosten siemeniä liikunnan edistämisen maaperään.

Ei kommentteja.

Vastaa