Marraskuun valot

Marraskuuta on yleensä pidetty pimeänä ja ikävänäkin kuukautena, mutta ministerin marraskuuhun on mahtunut pari iloistakin tapahtumaa.

Pääministeri ja valtiovarainministeri pyysivät kaikkia ministereitä listaamaan sellaisia hankkeita, joilla edistäisimme järkevällä tavalla työllisyyttä, kun rakennamme täydentävää talousarviota vuodelle 2015. Ensimmäisenä minulla oli tietenkin mielessä toive, että lähiöiden kehittäminen voisi jatkua täydellä vauhdilla myös ensi vuonna. Tästä syystä esitin, että

  • lisätään ensi vuoden talousarvioon 4 milj. euroa määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä eriytymisen (segregaatio) ehkäisemiseksi. Talousarvio sisältää jo valmiiksi 4 milj. euroa ja esitykseni nostaisi näitä rahoja siis yhteensä 8 milj. euroon.

Olin todella iloinen, kun hallitus maanantaina hyväksyi tämän esitykseni osaksi valtioneuvoston eduskunnalle esitettävää, nk. tarkentavaa budjettiesitystä.

Kyseistä avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille lähiöiden kehittämiseen. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Lisäys kohdistetaan kasvukeskuskaupungeissa nopeasti käynnistettävissä oleviin investointihankkeisiin. Kun avustus on 25 %, olisi rahan työllisyysvaikutus noin 250 henkilötyövuotta! Avustus rahoitetaan valtion asuntorahastosta.

Lisää panostusta tarvitaan myös siihen, että nykyisiä asuntoja voitaisiin korjata mm. vanhenevan väestön kotona asumiseen sopiviksi. Tähän liittyvä esitykseni oli, että

  • ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman (2013–2017) toteuttamiseen lisättäisiin 5 milj. euroa vanhusten ja vammaisten kotona asumisen tukemiseen sekä hissien jälkiasentamiseen.

Myös tämä ajatus sai vastakaikua muilta ministereiltä ja niinpä korjausavustuksia on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Olisin mielelläni nähnyt, että Tampereen seutu olisi saanut käynnistysavustuksen vuokra-asuntojen rakentamiseen, mutta se ei ikävä kyllä mennyt läpi. Sen sijaan aion selvityttää, olisiko mahdollista laajentaa kotitalousvähennys koskemaan myös taloyhtiöiden tekemiä korjauksia.

Kulttuurin saralla otimme ison harppauksen luovan työn tekijöiden osalta. Ensinnäkin pitkään ajamani ja eduskunnan moneen kertaan vaatima lainauskorvausten taso tuplaantuu ensi vuodelle ollen nykyisen 4,2 miljoonan euron sijaa 4 miljoonaa euroa enemmän. Yhteensä siis 8,2 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä harppaus, mutta parannusta tarvitaan edelleen. Tavoite on nostaa lainauskorvaus Pohjoismaiselle tasolle eli noin 14 miljoonaan euroon.

Yksityisestä kopioinnista ja siihen liittyvästä ns. hyvitysmaksusta tekijöille on neuvoteltu vuosia. Ihan pari viikkoa sitten saimme neuvoteltua ratkaisun, jossa otetaan käyttöön uusi hyvitysmaksujärjestelmä eli valtion ensi vuoden talousarvioon varataan hyvitysmaksuun 11 miljoonaa euroa. Järjestelmä on uusi ja tarkoittaa nykyisen kuihtuvan laitemaksun sijaan tekijöille paremmin resurssoitua hyvitystä. Sen lisäksi ratkaisun arvioidaan laskevan tiettyjen laitteiden kuluttajahintoja.

Näillä ratkaisuilla marraskuu kirkastui monin verroin!

Ei kommentteja.

Vastaa