Ministerin pullataikina

Elämme keskellä talous- ja työllisyyskriisiä. Monilla ihmisillä on huoli tulevaisuudesta ja liian monessa perheessä on saatu irtisanomislappu joululahjaksi.

Näinä aikoina, kun rahaa on vähemmän ja valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia, on entistäkin tärkeämpää, että käytämme niukkenevia voimavarojamme viisaasti ja teemme oikeita arvovalintoja. On satsattava täysillä uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä siihen, että ihmisistä pidetään huolta.

Tähän nähden hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunutta. Viime viikkoina se sai vakavaa kritiikkiä Euroopan unionin komissiolta, OECD:ltä sekä isolta määrältä talousoppineita. Kritiikin pääsisältö oli, että elvytyksemme on tehotonta, sillä meillä suurin osa elvytyksestä on mennyt veronkevennyksiin ja vain pieni osuus suoraan työpaikkojen luomiseen lisäämällä rahaa esimerkiksi raiteiden ja kotien rakentamiseen tai kuntien investointien tueksi. Tiedetään, etteivät hyväosaisten veronkevennykset juuri työllistä ja talousoppienkin mukaan ns. menoelvytys on 3-4 kertaa tehokkaampaa kuin hallituksen harjoittama veroelvytys.

Vielä omituisemmaksi hallituksen linjan tekee se, että samaan aikaan, kun se itse on elvyttävinään laskemalla veroja, se on jättänyt kunnat vaille riittävää tukea painimaan ongelmiensa kanssa. Seurauksena on, että kunnat päinvastoin nostavat veroja, leikkaavat palveluja, lykkäävät investointeja ja lomauttavat henkilökuntaa. Kunnat siis tekevät pakotettuina kaikkia niitä toimia, jotka toimivat elvytyksen näkökulmasta kielteisesti. Tästä on seurauksena, että kaikkiaan julkisen talouden elvyttävät toimet ovat plus miinus nolla, tai jopa joidenkin arvioiden mukaan miinusmerkkisiä!

Onko meillä todellakaan varaa tällaiseen hölmöläisten täkinpaikkuuseen aikana, kun rahaa tulisi käyttää mahdollisimman viisaasti uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Onko oikein, että otamme isolta osin velkaa siksi, että olemme keventäneet veroja laajasti ja näin syöneet tulopohjaamme? Eikö olisi viisaampaa, että satsattaisiin toimiin, jotka tehokkaimmin loisivat uusia työpaikkoja ja siten uutta kasvua?

Hallituksen talouspolitiikkaan on suuntautunut vakavaa kritiikkiä hyvin merkittäviltä tahoilta. Ei voi viitata kintaalla sille, että komissio, Oecd ja useat talousoppineet arvioivat Suomen elvytyksen tehottomaksi. Odotan selkeitä vastauksia valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta tähän kritiikkiin. Tähän mennessä hänen vastauksensa ovat olleet elvytysluvuilla kikkailua jo siinä määrin, että näytelmä olkaa näyttää tragikomedialta. Vai mitä mieltä ollaan siitä, että vielä hetki sitten ministeri ilmoitti, että hallitus elvyttää n. kuudella miljardilla, ja nyt korkean tason kritiikin jälkeen, elvytyssumma yht’äkkiä muuttui 20 miljardiksi!

No, pullataikinan lailla paisuvista ministerin elvytyslukemista huolimatta tulokset ratkaisevat elvytyksen onnistuneisuuden. Ja valitettavasti ne ovat huonot. Työttömyys nousee meillä enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, kulutuskysyntämme laski 2 prosenttia enemmän kun Euroopassa keskimäärin ja tuotantomme laski merkittävät 12 prosenttia vuodessa. Tämä kertoo, että edessä on ankara työttömyystalvi ja siksi hallituksen tulee välittömästi tarttua toimiin työllisyyden parantamiseksi sen sijaan, että se tekee matemaattisia elvytyslukuharjoituksia kammoissaan.

Hallituksen talouspolitiikka on siis epäviisasta – ja mikä pahinta, samalla se on tuloksiltaan epäreilua! Kun kunnat on jätetty vaikeuksiin, on seurauksena paitsi veronkorotukset, myös supistukset palveluihin. Koululaisten ryhmäkoot isonevat, päiväkotien, omaishoidon ja vanhusten hoivan resursseja leikataan. Tätä kautta lapset ja vanhukset laitetaan tämän laman maksajiksi.

Yhtälön tuloksena palveluja tarvitseva lapsiperhe, pienipalkkainen kunnan työntekijä, pientä työeläkettä saava eläkeläinen tai työpaikkansa menettävä perheenisä tai äiti kuuluvat maksumiesten ja – naisten joukkoon. Samaan aikaan emme ole nähneet hallitukselta toimia, joilla myös hyväosaiset otettaisiin mukaan lamatalkoisiin.

Nyt joulukuussa tästä on mahdollisuus päättää mm. nostamalla pääomaveroa, mitä SDP esittää omassa vaihtoehdossaan. Toivottavasti tukea löytyy myös hallituspuolueilta. Muun muassa keväällä hyväosaisia lamatalkoisiin vaatineella ministeri Mauri Pekkarisella on nyt mahdollisuus tukensa tälle antaa. Tähän mennessähän taitaa olla niin, että lähinnä Kokoomus on vienyt ja Keskusta ja Vihreät ovat tämän eriarvoistavan meiningin siunanneet.

(julkaistu Tampereen Radion nettikolumnina 23.11.2009)

Ei kommentteja.

Vastaa