Oikeus ja kohtuus

Jutta Urpilainen esitti solidaarisuusveroa suurituloisille, yli 100 000 tienaaville. Oikein. On viisasta ja oikeudenmukaista, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan.

Kaikkien mielestä näin ei ole. Esitys herätti närää yhteiskunnan oikeistopiireissä. Onhan se kaiketi siitä näkövinkkelistä niin hurjan väärin, että hyvätuloisimpien kukkarolla käytäisiin.

Sanotaan, että kyseinen vero muodostaisi ”kannustinloukun”, kun työstä maksettaisiin enemmän veroa. Rohkenen tätä epäillä. Jättääkö tosiaan joku hyvätuloinen työnsä tekemättä, jos siitä joutuisi maksamaan vähän enemmän? Tuskin.

Luulen myös, ettei kukaan isotuloinen johtaja jätä optioitaan nostamatta, vaikka niistä vähän enemmän menisi veroa. Ja jos jättäisi, niin sittenhän vero toimisi vielä enemmän nimensä mukaisesti ”solidaarisuusverona”.

Nyt, kun talous on tiukoilla, ollaan julistettu, että kaikkien täytyy olla valmiit yhteisiin talkoisiin. Oikein. Mutta miksi jotkut näistä julistajista heti nousevat takajaloilleen, kun tulee puheeksi, että olisi muuten paikallaan, että nämä talkoot koskevat myös isotuloisia? Eikö se ole oikeus ja kohtuus.

Tämän vuoden budjetissa otettiin tärkeä askel. Pääomaveroa nostettiin ja mukaan tuli progressio. Oikein. Nyt toteutettiin edellisen hallituksen ministeri Mauri Pekkarisen hartain toive. Vuosittainhan ministeri Pekkarinen vaati hyvätuloisia lamatalkoisiin. Legendaarisen sinnikkäästi ja väsymättä hän jaksoi vaatia itse itseltään pääomaveron nostoa – valitettavasti siinä onnistumatta. Hyvä, että tämä hallitus hoiti nyt homman.

Ja lisääkin on varaa tehdä tällä saralla. Jokin aika sitten ilmestyi Kansaneläkelaitoksen tutkimus, jonka mukaan suurituloisten, yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti nollan ja 50 prosentin välillä. Siis nollan!

Tämä johtuu siitä, että nykyrakenteen puitteissa on joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on suurista tuloista huolimatta matalampi kuin pienituloisilla, esimerkiksi vaikkapa työmarkkinatuen saajalla. Tämä selittyy pääomatulojen suurella osuudella tuloista.

Pääomaveron taso on nostosta huolimatta edelleen varsin kohtuullinen. Lisäksi edelleen on mahdollista nostaa osinkoja listaamattomista yhtiöistä verovapaina aina 60 000 asti, tähänhän raja juuri laskettiin peräti 90 000:sta.

Löytyisiköhän näistä keinoja täyttää sopeuttamistoimien vaatimaa miljardiluokassa pyörivää aukkoa? Kun Maaliskuussa näitä toimia mietitään, riippuu niiden hyväksyttävyys ja oikeutus ihmisten silmissä myös siitä, miten oikeudenmukaisesti ne kohtelevat eri ihmisryhmiä. Solidaarisuus kunniaan!

Ei kommentteja.

Vastaa