Osa numero kaksi

Ajattelin tässä blogissa vain jo toivottaa hyvää joulua. Mutta pakko kuitenkin sanoa jotakin viime päivien uutisista.

Viime viikolla valtiovarainministeriöstä kehotettiin kaikkia laatimaan kilpaa leikkauslistoja köyhimmiltä – näinhän osoitettaisiin ”suurta vastuullisuutta”, kun raha on vähissä.
Nyt, seuraavalla viikolla kuulimme, ettei raha ilmeisesti olekaan niin vähissä. Sitä nimittäin riittäisi tulevaisuudessa pari miljardia tuloveron kevennyksiin ja liki miljardi yritysveron alennukseen. Näin kertoi Hetemäen työryhmä. Tämä tosin ”vastuullisesti” katettaisiin kulutus- ja energiaveroilla eli niillä veroilla, joita jokainen maksaa saman osuuden, oli köyhä tai rikas.
Kuka täällä muuten määrittelee sanan ”vastuullisuus” – Walhroosko?
***
Mutta kohti tasaveroa siis, sanoo Hetemäen ryhmä.
Kaikki tietenkin pöyristyivät moisesta esityksestä – miinus kokoomus.
Keskustakin pöyristyi. Hyvä niin, vaikka samaa pöyristymistä olisi Keskustalta toivonut jo hivenen aiemmin pääministeripuolueena. Nimittäin eihän tässä ollut mitään uutta. Tismalleen sama näytelmähän on nähty jo tämän hallituskauden aikana, eikä keskustalla ole siinä ollut sijaa edes kuiskauskoppiin.
Veronkevennyksillä on syöty rahoituspohjaa palveluilta liki 9 miljardia. Tärkeämpää on ollut laskea veroja, kun huolehtia kunnolla lasten ja vanhusten palveluista. Verotuksen painopistettä on muutettu mihinkäs muualle kuin tasaveron suuntaan pakottamalla kunnat veronkiristyksiin ja nostamalla energia- ja arvonlisäveroja.
Olemme siis jo nähneet oikeistolaisen veropolitiikan näytelmästä osan numero yksi. Hallituksen tilaaman Hetemäen työryhmän esitys on sujuva jatko-osa numero kaksi. Ei sen kummempaa.
Onneksi osan kaksi ei tarvitse toteutua. Seuraavissa vaaleissa päätetään näistäkin arvovalinnoista.
Ei kommentteja.

Vastaa