Palvelut ovat itseisarvo

Kunta-asiat puhututtavat niin eduskunnassa kuin koko yhteiskunnassakin. Edessä on kunta- ja palvelurakenneuudistus, josta parhaillaan käydään keskustelua kunnittain ja maakunnittain. Syynä tähän ovat tulevaisuuden isot haasteet: väki meillä ikääntyy ja sitä myötä tarpeet saada hoito- ja hoivapalveluja kasvavat.

Samaan aikaan nuoret ikäluokat pienenevät. Lopputuloksena on hankala yhtälö, joka muodostuu vieläkin hankalammaksi, kun siihen ynnää jo nyt useassa kunnassa olevan erittäin kireän taloustilanteen.

Tämä yhtälö on syy sille, että nyt ollaan pohtimassa kiivaasti kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksia. Olisi löydettävä uusia yhteistyökuvioita, uusia tapoja tehdä asioita ja löytää taloudellisempia kokonaisuuksia, joiden pohjalta palvelut tuotetaan.

On hyvä muistaa, että näitä asioita pohdittaessa on olemassa vain yksi ”itseisarvo”, yksi asia, joka on kaiken taustalla ja ylitse muiden. Se on palveluiden turvaaminen jatkossakin. Itseisarvo ovat hyvät palvelut, ei esim. se, tuotetaanko ne sadassa, kahdessa sadassa vai kolmessa sadassa kunnassa (nykyisin yli neljässä sadassa).

Uudistuksessa on muistettava kuunnella kuntapäättäjiä, kuntien henkilöstöä ja kuntalaisia. Uusien kuntarakenteiden muodostamisen on lähdettävä kuntien tasolta, kuntien oman aktiivisuuden pohjalta – myös mahdollisissa lakimuutoksissa.

***

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta pohtimaan perustettu työryhmä on nostanut keskustelun pohjaksi kolme mallia: vahvat peruskunnat, aluekunnat ja piirimalli. Yhtäkään näistä malleista ei ole vielä valittu, joten juuri nyt on aika keskustella.

Tämän keskustelukierroksen jälkeen ollaan jo vähän viisaampia uudistuksen suhteen. Ei niinkään siksi, etteikö ministeriössä ja muilla vallan portailla olisi asiantuntemusta toteuttaa jos jonkinlaista uudistusta, vaan siksi että uudistus toteutettaisiin tavallisten suomalaisten mielipiteitä kuunnellen, demokraattisesti.

Oma puolueeni SDP ei ole vielä ratkaissut kantaansa kuntauudistukseen, koska puolueessa halutaan kuulla maakuntien keskustelu ja hyödyntää kuntaihmisten viisaita näkemyksiä. Kanta muodostetaan sitten tämän keskustelun pohjalta. Puolueemme palvelurakennetyöryhmässä on kuitenkin valmisteltu tiettyjä periaatteita uudistamistyölle.

Kaiken kaikkiaan tärkeää uudistuksessa on, että kunnallinen itsehallinto säilyy. Sitä on jopa vahvistettava nykyisestä. Toinen hyvin olennainen asia on, ettei uudistus saa lisätä byrokratiaa eli luoda lisää hallinnon tasoja. Myös lähipalveluperiaate tulee säilyttää eli vaikka kuntakoot kasvaisivat, tulee palvelut silti saada läheltä.

On myös olennaista korostaa, että uudistus ei missään nimessä saa olla mikään ideologinen yksityistämisprosessi, eikä palvelurakenteiden uudistamisen nimissä tätä tule sallia.

On tietenkin selvää, ettei näin iso uudistus etene tanssimalla: paineita ja ristiriitoja on paljon. Kyse on kuitenkin niin tärkeästä asiasta, että sitä ei saa jättää vain ”pikkupolitikoinnin” välineeksi. Nyt tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua. Ja yhteistyökykyä eri poliittisten toimijoiden kesken. Kaikki tietävät, että jotakin on tehtävä. Se jokin syntyy vain laajalla yhteistyöllä.

(julkaistu kolumnina Akaan Seutu -lehdessä lokakuussa 2005)

Ei kommentteja.

Vastaa