PIDETÄÄN KOTIEN PUOLTA

Jokin aika sitten eduskunta hyväksyi yksimielisesti Tarkastusvaliokunnan mietinnön asumisesta. Kyse on ihmisten kodeista, joten asia ei ihan niitä pienimpiä ole arkemme ja elämämme kannalta.

Totesimme, että tarvitaan yli vaalikausien ulottuva 8-vuotinen ohjelma, jossa määritellään, mitä toimia teemme, jotta jokaisella olisi oikeus kotiin, sellaiseen, joka on kohtuuhintainen ja vastaa ihmisen tarpeita kulloisessakin elämäntilanteessa.

Asuminen on liian kallista, ja kohoavat kustannukset tekevät monesti ison loven lompakkoon. Tähän vaikuttaa moni asia. Yksi keskeisin seikka kasvukeskuksissa, kuten Tampereen seudulla on, että asuntojen kysyntä on isompaa kuin tarjonta, ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on liian vähän.

Kohtuuhintaisten kotien rakentamiseen käytetään Valtion asuntorahastoa (VAR). Sen varat ovat kertyneet pieni- ja keskituloisten ihmisten aravalainojen korko- ja lainanlyhennyskustannuksista ja niillä on tarkoitus edelleen tukea ihmisten asumista ja sen kohtuuhintaisuutta.

Aika ajoin on esiintynyt huolestuttavia haluja sulauttaa asuntorahasto osaksi valtion budjettia. Olikin tärkeää, että eduskunta linjasi, että rahaston asema tulee säilyttää itsenäisenä – jatkossakin sen varallisuutta tulee käyttää asukkaiden ja kohtuuhintaisia koteja tarvitsevien ihmisten hyväksi.

Hämmästys oli suuri, kun vastoin tätä tuoretta linjausta hallitus on nyt esittämässä ylimääräistä 73 miljoonan tuloutusta rahastosta liittyen tuleviin ratainvestointeihin. Kannatan ratainvestointeja, mutta niihin tarvittava pääomitus täytyy tulla ilman, että siihen käytetään asukkaiden rahoja. Jos rahaston varoja aletaan pikkuhiljaa käyttää ihan muuhun, kuin kohtuuhintaisen asumisen tukemiseen, tarkoittaa se käytännössä asumisen hinnan nousua ja kohoavia vuokria.

Eduskunta päätti myös, että on tehtävä kattava ohjelma asuinalueiden kehittämiseksi. Tähän liittyy mm: monipuolinen rakentaminen, peruskorjaukset, eriytymisen ehkäisy, lähipalvelut, hyvät koulut, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, turvallisuus ja yhteisöllisyys.

Tämä lämmittää sydäntäni, sillä asuntoministerinä tein ns. Lähiö-viitoset, jonka seurauksena parannettiin asuntorakentamisen tukia, tuettiin peruskorjauksia, lisättiin rahoitusta mm. asukastiloihin ja edistettiin ns. sosiaalista talkkarointia. Tuolloin myös kehitettiin idea ns. ”Lähiö-reinikaisista”, jotka toisivat asuinalueelle turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Tämä palauttaa mieleen muistot lapsuuden Hervannan korttelipoliisista, joka oli hyvä asia.

On tärkeää, että niin tämä kuin tulevakin hallitus sitoutuu eduskunnan yksimielisiin linjauksiin. Pidetään kotien puolta

Pia Viitanen