Pohjois-Hervannan koulun Itsenäisyyspäivän juhla

Hyvät lapset, opettajat, hyvä yleisö,

Lämpimät kiitokset kutsusta koulunne Itsenäisyyspäiväjuhlaan. Minulle on suuri kunnia juhlistaa Suomen itsenäisyyttä nimenomaan teidän kanssa lapset ja nuoret. Teissä on tämän maan luovuus, rohkeus, elämänilo ja voima.

 

Melkein samoin sanoin sen totesi vuonna 1891 kirjailija Zacharias Topelius: ”Pian tulee aika, jolloin he ovat tämän maan elämä ja voima, niin kuin he nyt ovat sen toivo”. Topelius piti suurimpana kunniana saada olla lasten ystävä. Ja olen aivan samaa mieltä.

 

Kulttuuri- ja asuntoministerinä haluan tehdä paljon sen eteen että teillä lapset ja nuoret, olisi hyvä kasvaa ja elää Suomessa ja että te löytäisitte kukin omat vahvuutenne, harrastukset ja säilyttäisitte hienon uteliaisuuden, vilpittömyyden ja uskon hyvään. On tärkeää, että kunnioitamme toisiamme ja pystymme keskustelemaan asioista, vaikka meillä olisikin erilaiset käsitykset tai mielipiteet. Tämä yhteisen löytäminen on ollut ja on Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus.

 

KOULUMUISTOJA:

Ministerinä olen pitänyt tärkeänä, että tulen neuvotuksi monissa aika monimutkaisissakin asioissa.

Haluan kuunnella teitä: mitä ajattelette koulusta, harrastuksista, koulun pihasta, leikkipuistoista, ympäristöstä, jossa asutte. Mistä pidätte elämässä ja mistä ette.

MEIDÄN PÄÄTTÄJIEN ON VIISASTA OTTAA NEUVOJA PARHAILTA ASIANTUNTIJOILTA. JA SITÄHÄN ME KAIKKI OLEMME OMAAN ELÄMÄÄMME LIITTYVIEN ASIOIDEN OSALTA. MITÄ ENEMMÄN MEILLÄ ON ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ JA TOTUUKSIA, SITÄ LÄHEMPÄNÄ TOTUUTTA OLEMME.

 

***

 

Itsenäisyyden kunniaksi nostetaan liput salkoihin, sytytetään ikkunoilla kaksi kynttilää, tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja sankarihaudoille laitetaan kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.

Itsenäisyyspäivänä soi Maamme-laulu ja näkyvät itsenäisyyden tunnusmerkit: Suomen lippu ja vaakuna.

 

Suomen lipusta on olemassa kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu,joka meillä on täällä salissa. Valtiolippu, jossa on keskellä Suomen vaakuna sekä kielekkeinen valtiolippu, joka oli aiemmin sotalippu. Suomen vaakunassa on leijona, joka on voiman ja rohkeuden vertauskuva.

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ MUISTETAAN JA KUNNIOITETAAN URHEITA SOTIEMME VETERAANEJA. Minulle sotaveteraanit edustavat sukupolvea, joka ei saanut valita vapaasti omia polkujaan vaan he toimivat hyvin epäitsekkäästi ja olivat valmiita suuriinkin uhrauksiin itsenäisyyden puolesta. Sotasukupolven miesten ja naisten panos sekä sodan aikana, että maamme jälleenrakentamisessa on merkittävä. Hyvinvointivaltiomme on syntynyt paljolti menneiden sukupolvien työn tuloksena. Sen keskeinen ajatus on, että toimimme yhdessä ja kenenkään ei tarvitse pärjätä tässä maailmassa yksin.

 

Itsenäisyyspäivään kuuluu lipunnosto Helsingin tähtitorninmäellä, juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa, puolustusvoimien valtakunnallinen paraati – joka on tänä vuonna Hämeenlinnassa- ja ylioppilaiden soihtukulkueet yliopistokaupungeissa kuten Tampereella.

 

Meidän itsenäisyyspäivä on juhlava ja arvokas. Ja kuuluuhan siihen tietysti Linnan tanssiaiset.

Vaikka itsenäisyyspäivä ajoittuu kylmään aikaan vuodesta, niin monet juhlallisuudet tapahtuvat ulkona. Pimeässä talvi-illassa loistavat kynttilät kotien ikkunoilla ja soihdut kulkueissa.

***

Itsenäisyyspäivänä on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisessa Suomessa me nyt asumme ? Meillä on mahdollisuus kouluttautua varallisuudesta riippumatta vaikkapa tohtoriksi saakka. Sairaalaan pääsy ei sekään ole rahapussin paksuudesta kiinni. Suomi on varsinainen järjestöjen ja eri asioita harrastavien maa. Kaikille avoin kirjasto on kulttuurimme jalokiviä. Vaaleissa valitsemme edustajamme käyttämään kansanvaltaa puolestamme.

Kuulumme niihin harvoihin maihin, joissa olemme yhdessä päättäneet, että mm. nämä kaikki asiat ovat kansakuntana menestymisemme kannalta tärkeitä asioita. Meidän on jatkossakin varmistettava, että tärkeänä ajatuksen tulevaisuuden valinnoissa säilyy tämä yhteisen vastuun ajatus. Se tarkoittaa, että te olette tulevaisuuden tekijöinä tässäkin asiassa tärkeitä toimijoita.

 

 

***

Hyvä juhlayleisö,

Kirjailija ja runoilija Topeliuksen viesti oli, että lapsen idealismia pitää varjella liian aikaiselta aikuisten realismilta.

Sadut, kertomukset, runot ja taideaineet niiden kehyksinä antavat lapselle luottamusta, turvaa ja uskoa hyvän voittoon – ja sitähän me kaikki tarvitsemme elämässä. Lapsuuden taikamaailma on lapsen ainutlaatuinen ja uusien yhdistelmien luomiseen perustuva tapa hahmottaa todellisuutta. Taikamaailman ja koko lapsuuden varjeleminen on koulun ja vanhempien tärkeimpiä tehtäviä.

Kolmen vuoden päästä maamme täyttää 100 vuotta. Ajatuksena on, että juhlavuosi antaa eväitä seuraavalle vuosisadalle.

 

Minun toiveeni on, että vuodesta tulisi nimenomaan lasten ja nuorten vuosi, jonka myötä voitaisiin parantaa ja rikastuttaa lasten ja nuorten elämää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tänä syksynä useita lastenkulttuurihankkeita, joiden odotetaan kasvavan valtakunnallisiksi kohti juhlavuotta.

 

Samoin olemme julkistaneet lastenkulttuurin suuntaviivat, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia, lisätä osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriperintöön sekä vahvistaa koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Uskon että näillä toimilla lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriperintöön – sivistysvaltiomme perustaan – vahvistuu ja tuottaa paljon hyvää lasten elämään.

 

****

 

On erityisen hienoa olla pitämässä itsenäisyyspäivän puhetta Tampereella ja erityisesti Hervannassa, jossa itsekin olen lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt. Tämän koulun luokat, piha ja käytävät ovat minulle hyvin tuttuja. Onhan Pohjois-Hervannan koulu oma vanha kouluni. Tässä yhteydessä haluankin kiittää kouluani niin opettajia kuin muutakin henkilökuntaa siitä sivistyksellisestä pohjasta, jonka minä olen täältä saanut.

 

Tärkeää ovat myös koulukaverit. Jos tarkkaan katsotte ympärillenne, näette elinikäisiä tuttavuuksia ja kavereita, joiden kanssa tulette jakamaan monia salaisuuksia ja kokemaan asioita yhdessä. On tärkeää, että pidämme tässäkin asiassa Hervannan lippua korkealla ja pidämme huolta, että meillä jokaisella on kavereita.

 

SAMALLA TAVALLA KUIN ME KAIKKI OLEMME YLPEITÄ HIENOSTA KOTIMAASTAMME SUOMESTA, OLEMME YLPEITÄ MYÖS KOTIKAUPUNGISTAMME JA OMASTA ASUINALUEESTAMME. ON EDELLEEN MUKAVA OLLA HERVANTALAINEN, EIKÄ TÄMÄ SUHDE OLE MUUTTUMASSA MIHINKÄÄN. Meillä on hieno asuinympäristö, mukavia ihmisiä ympärillämme.

KUN TULIN KANSANEDUSTAJAKSI TEIN YHTEISTYÖTÄ HERVANNAN LUKIOLAITEN KANSSA JA HE ANTOIVAT MINULLE PAIDAN, JOSSA LUKI, HERVANTA MAAILMANKARTALLE. JA NÄINHÄN ME TEHDÄÄN. Kun minulta kysytään, mistä minä olen kotoisin, sanon aina HERVANNASTA.

 

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille.

Ei kommentteja.

Vastaa