Ryhmäpuhe ilmastoselonteosta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisesta tulevaisuusselonteosta kohti vähäpäästöistä Suomea 21.10.2009

Arvoisa puhemies,

Tehtävä edessämme on mittava: maapallo on pelastettava. Ei sen vähempää. Me sosialidemokraatit uskomme tulevaisuuteen. Sitoudumme vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tulevilla polvilla – tämän päivän pienillä lapsilla ja tulevaisuudessa heidän lapsenlapsillaan – on oikeus elää turvallista elämää. Heillä on oikeus nauttia puhtaasta ilmasta, vedestä, ruuasta. Tästä lähdemme.

Arvoisa puhemies,

Käsillä oleva talous- ja työllisyyskriisi näytti ahneuden arvoihin perustuvan maailmanjärjestyksen haavoittuvuuden. Lyhytnäköiset voitontavoittelut ja pörssikurssit pyörittelivät maailmaa. Olemme jälleen nähneet, että tämä järjestelmä on paitsi epäreilu, myös taloudellisesti haavoittuva.

Tarvitaan kokonaan uutta ajattelua ja arvojen murrosta. On lähdettävä siitä, että yhteinen etu menee lyhytnäköisen yksityisen voitontavoittelun edelle. Täysin vapaina jyllääville markkinavoimille on laitettava ihmisen kokoiset raamit. Ja niille on pistettävä myös ympäristön kokoiset raamit. Tämä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan sitoudutaan sataprosenttisesti ja asetetaan tälle kunnianhimoiset tavoitteet.

Olemme tilanteessa, jossa samaan aikaan on löydettävä viisautta ratkaista sekä talous- ja työllisyyskriisi että ilmastokriisi. Ilmasto- ja työllisyyshaasteeseen vastaaminen on mahdollista yhdistää, jos todellista tekemisen tahtoa löytyy.

Sosialidemokraatit ovat niin Suomessa kuin maailmallakin halunneet edistää ympäristövetoista kasvua. Näemme, että on välttämätöntä tukea ja ohjata talouden rakenteen muuttumista ympäristön kannalta kestävämmäksi. Ja mikä parasta, samaan aikaan voimme synnyttää uusia työpaikkoja.

On satsattava voimakkaasti mm. energiaa ja luonnonvaroja säästävään puhtaaseen teknologiaan, rakennusten peruskorjaukseen energiatehokkaasti, energiansäästöön, joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kierrätykseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Tässä on iso mahdollisuus. Tällä hetkellä puhdas teknologia vetää maailmalla pääomasijoituksia puoleensa 150 miljardin euron arvosta, ja tahti vain kiihtyy tulevina vuosina. YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että maailmanlaajuiset investoinnit puhtaaseen energiaan nousevat 1,9 biljoonaan dollariin vuoteen 2020 mennessä.

On arvioitu, että esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan investoiminen toisi Suomeen vuosikymmenessä 30 000 – 40 000 työpaikkaa. Saksassa niitä on syntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana neljännesmiljoona ja Yhdysvalloissa alalle suunnitellaan yli kolmea miljoonaa työpaikkaa. Kasvuluvut ovat huimat.

Arvioidaan, että kaikkiaan ns. vihreä talouskasvu voi synnyttää Eurooppaan 10 miljoonaa uutta työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Työn ja ympäristön kulkeminen käsi kädessä on sosialidemokraateille samaan aikaan tärkeä ja rakas periaate sekä käytännön tie rakentaa reilua Suomea ja maailmaa.

Arvoisa puhemies,

Sosialidemokraattien ajatteluun sopivat hyvin tulevaisuusselonteon kunnianhimoiset tavoitteet. Suuri osa niistä sisältyy myös omiin tulevaisuuslinjauksiimme. Tästä näkökulmasta katsottuna selonteko on myönteinen kooste isoista tärkeistä asioista, joita meidän pitää edistää.

Toisesta näkökulmasta katsottuna meillä on käsissämme pulma. Kannamme aitoa huolta isosta ristiriidasta, mikä tällä hetkellä on nähtävissä hallituksen tavoitteen ja sen tekemän politiikan välillä.

Selonteon kunnianhimoinen tavoite päästöjen leikkaamisesta vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on välttämätön. Jotta tavoite saavutetaan, pitää toimeen pitää tarttua heti.

Näin ei ole käynyt. Hallitus ei ole elvytystoimissaan käyttänyt mahdollisuutta ohjata talouden rakennemuutosta ympäristöystävällisempään suuntaan. Elvytystoimet ovat olleet 90 prosenttisesti veronkevennyksiä, jotka eivät ole sen paremmin tuoneet työpaikkoja kuin torjuneet ilmastonmuutostakaan.

Sitaatti:

”Ympäristöteknologiaan on panostettava. Suomi tulee kuitenkin jälkijunassa. Muiden Pohjoismaiden panostus uusiutuviin on aivan huimaava…Suomen edelläkävijyyteen on vielä matkaa.”

Äskeinen sitaatti on silloisen työministeri Tarja Cronbergin blogista viime kesäkuulta.

Niinpä niin: nyt olisi viisasta tarttua hetkeen ja saavuttaa kaksi maalia yhdellä kertaa: lisää työpaikkoja ja parempaa ympäristöä.

Arvoisa puhemies,

On myös huolestuttavaa, että monet hallituksen tämänhetkiset toimet ovat ristiriitaisia selonteon tavoitteiden kanssa. Selonteossa perätään mm. investointeja raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Kuitenkin panostukset raide-, vesi-, ja kevyen liikenteen väyliin ovat jääneet kauas tarpeesta, joukkoliikenteen ja perusradanpidon määrärahoja päinvastoin leikataan. Myös ympäristöjärjestöjen avustusten taannoinen leikkausyritys osoittaa ymmärtämättömyyttä järjestöjen työn merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Selonteon peräänkuuluttaman rakennusten energiatehokkaan peruskorjauksen suhteen se, mihin hallitus on toistaiseksi pystynyt, on ensi maaliskuusta vuoden loppuun kestävä suhdanneluonteinen avustusjakso. Nyt niin remonttituen kuin kotitalousvähennyksen ehtoja ei rajata ilmastoperusteisesti ja pientaloissa kotitalousvähennystä voi käyttää vaikkapa öljylämmityskattilan vaihtamiseen uuteen öljykattilaan tai kesämökin muuttamiseen talviasuttavaksi. Tietääkö hallituksen vasen käsi, mitä oikea tekee?

Arvoisa puhemies,

hallituksen selonteossa on siis hyviä tavoitteita. Niiden saavuttamiseksi on myös nykyisiä linjauksia rohkeasti muutettava. Päästökaupasta aiheutuvia ylivoittoja on verotettava. Jätevero olisi laajennettava koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja. Tarpeettoman pakkausjätteiden ennaltaehkäisemiseksi olisi otettava käyttöön pakkausvero. Maatalouden ympäristölle haitallisista sähkön ja polttoöljyn verohuojennuksista olisi luovuttava ja annettava sen sijaan avustusta uusiutuvien energialähteiden käytölle.

Nämä on toteutettavissa heti, näissä ei tarvitse enää aikailla.

Hallitus on kuitenkin valinnut toisen tien. Se on kohdistamassa kohtuuttomia ratkaisuja metsäteollisuudelle holtittoman työnantajan kelamaksun poiston korvikkeeksi. Näin vaikeutuu myös uusiutuvan energian tuotanto ja uusien tuotteiden kehittely.

Samaan aikaan kun verotusta muutetaan ympäristöpainotteisemmaksi, on huolehdittava siitä, etteivät maksumiehiksi ja –naisiksi joudu kaikkein pienituloisimmat. Tässä hallituksen on asetettava rima korkealle, tiedämme tulonjakovaikutuksista nyt liian vähän.

Arvoisa puhemies,

Suurimpia kysymyksiä herättää selonteon tavoitteiden mittakaavaero hallituksen ilmasto- ja energiastrategian linjauksiin viime vuodelta.

Vuoden takaisessa strategiassa varauduttiin leikkaamaan päästöjä vain 20 prosentilla vuonna 2020. Sosialidemokraatit pitivät tuolloin tavoitetta riittämättömänä.

Tuolloin kritisoimme myös hallituksen linjaa energian loppukulutuksen suhteen. Strategiassa määriteltiin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi 10 prosenttia pienempi kuin perusurassa. EU:n energia- ja ilmastopaketin ohjeellinen tehokkuustavoite oli hallituksen linjaan nähden kaksinkertainen.

Meidän ykköstavoitteemme on energian säästäminen. Olennaista on, miten onnistumme lisäämään energiatehokkuutta ja säästöä ja siten vähentämään suoraan tarvetta tuottaa uutta energiaa. Pidimmekin tuolloin strategian energiansäästötavoitetta kunnianhimottomana ja riittämättömänä.

Tässä selonteossa hallitus on asettanut energiatehokkuuden etusijalle. Tämä vastaa myös meidän käsitystämme siitä, mihin nyt tulisi panostaa.

Hallituksen vuoden takaisen strategian ja tämän selonteon tavoitteiden välillä on kuilu. Pakko kysyä, miten hallitus aikoo toteuttaa sen, että vuoden 2020 jälkeen pystyisimme 30 vuodessa yhtäkkiä moninkertaisiin päästövähennyksiin takapainotteisesti, kun lähivuosien strategia on laadittu aivan eri mittakaava- ja kunnianhimotasolle? Pelkäämme, että kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta, ei esimerkiksi todellisiin energiansäästötoimiin vieläkään päästä käsiksi.

Käsissämme on ikään kuin kolme linjaa: hallituksen nykypolitiikka, jonka toimet ovat vaatimattomia, hallituksen strategia vuodelle 2020, jonka ote on maltillinen ja hallituksen selonteko vuodelle 2050, joka on kunnianhimoinen. Kolmas tie on oikea. Mutta sitä ei saavuteta, ellei kahta muuta muuteta.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste. Vaikka päävastuu ilmaston lämpenemisestä on nykyisillä rikkailla mailla, on kehittyvillä mailla oikeus väestönsä elinolojen parantamiseen. Kansainvälisellä ilmastopolitiikalla on jaettava vastuuta oikeudenmukaisesti niin, että rikkaammat tukevat köyhempien maiden kestävää kehitystä.

Kansallisella kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli kehitysmaiden puhtaamman teknologian tukemisessa ja kansainvälisen ilmastonsuojelun edistämisessä. Suomen hallituksen viimeaikaiset toimet kehitysavun leikkaamisessa ovat räikeässä ristiriidassa tämän selonteon tavoitteiden kanssa.

Innovatiiviset rahoitusratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja pelastavat elämää maapallolla. Suomen hallituksen ei tule jäädä passiiviseksi sivusta katsojaksi tai jopa vastaan jurnuttajaksi.

Arvoisa puhemies,

Sosialidemokratian ydintä ovat toimet heikomman puolesta. Mahatma Gandhin sanoin ”Last Person First” – me kaikki voimme hyvin, kun heikoimmat meistä voivat hyvin. Bruttokansantuotteen ohella tulee hyvinvointia mitattaessa tutkia heikoimpien oloissa tapahtuneita muutoksia, kuten nälänhädässä sinnittelevien ihmisten, uhanalaisten lajien tai kokonaisten ekosysteemien muutoksia. On muistettava, että myös itse mittareiden valinta ohjaa kehityssuunnan valintaa.

Luonnonvarojen ylikäytöstä on siirryttävä kestävään taloudenpitoon. Käsillä on kasvun vallankumous.

Ei kommentteja.

Vastaa