Sanat ja teot

Mäkihyppääjä Harri Olli onnistui tulla diskatuksi olympialaisissa ”AIVAN LIIAN SUUREN HYPPYPUVUN” vuoksi!?! Haloo, eikö sitä nyt hyvänen aika osata laittaa sopivan kokoista pukua päälle, kun ihan olympiatasolla kilvoitellaan ja varmaan aika paljon työtä ja panoksia on tähän satsattu. Näin maallikkona en ymmärrä!

***

No, näistä puvuista tiedä sitten enempää, mutta ainakin taitaa olla tänä päivänä aivan liian suuret saappaat hallituksella hoitaa kunniallisesti tie ulos tästä lamasta. Nyt on Niinistöä myöten ihmetelty, miksi hallitus ei tartu toimeen nyt kun todella pikaisesti tarvitsisi, vaan odottaa – ei viidettätoista päivää – vaan seitsemättätoista. Nimittäin huhtikuussa 2011!

Ihan kun tässä olisi aikaa rallatella ja puhua lämpimikseen, kun talous on sukeltanut syvälle ja työttömyyslukemat nousemassa pilviin. Mutta ei. Taloustaantuman iskettyä päälle hallitus sen kun jatkoi anteliasta veronkevennyslinjaansa hyväosaisille ja tuhlasi näin muutenkin niukkenevia rahoja. Tätä ihmeteltiin ihan ”vain” Oecd:tä, EU:n komissiota, ja useita talousoppineita myöten.

Kunnat jätettiin yksin leikkaamaan vanhusten ja lasten palveluja ja nuoret työttömät ja työpaikoiltaan irtisanotut ihmiset vaille riittäviä tukitoimia.

Jossain vaiheessahan hallituksen ministeritkin heräsivät vaatimaan suunnanmuutosta itse itseltään. Hyväosaisten osallistumista lamatalkoisiin vaati ministeri Pekkarinen jo vuosi sitten keväällä, mutta toi yhdessä hallituskumppaniensa kanssa syksyllä eduskuntaan budjetin, jossa näitä toimia oli nolla. Pääministerikin heräsi puhumaan, kuinka rikkaiden veroja on kiristettävä vain päivää sen jälkeen, kun oli juuri itse äänestänyt rikkaiden veronkevennysten puolesta.

Nyt vihdoin ollaan tultu pisteeseen, että itse asiassa jo kaikki hallituspuolueet ovat alkaneet vaatia suunnanmuutosta omaan politiikkaansa. Katainenkin jo kertoi, että on valmis pääomaveron korotuksiin. Hyvä, kannatetaan! Tehdään se heti siis. Toivottavasti tässä ei nyt käy niin kuin Windfall-veron kanssa, jota Katainen lupaili jo vuosi sitten, ja mitä Pekkarinen vaati jo kolme vuotta sitten, mutta mitään ei ole tapahtunut. Aika monta sataa miljoonaa on tässä jäänyt saamatta.

Sanat ja teot. Vaatia voi, mutta tehdäkin pitäisi. Nyt ovat hallituksen ministerit vaatineet itse itseltään jo vaikka mitä toimia, joten eiköhän ole aika alkaa niitä jo sitten tehdäkin. Ainakaan oppositio ei ole esteenä: mehän olemme näitä toimia vaatineet jo kolme vuotta.

***

Sanoja ja tekoja ollaan ihmetelty myös Tampereella. Eilen Aamulehdessä kokoomuslaiset vaikuttajat Kimmo Sasi ja Juha Kostiainen vaativat, että Tampere osallistuu suoran pormestarivaalin mahdollistavaan kokeiluun. Tämä on hyvä näkemys ja olen samaa mieltä. Toivottavasti vaade menee perille myös Sasin ja Kostiaisen omalle puolueelle kokoomukselle, jonka kanssa ovat eri linjoilla.

Ennen kunnallisvaaleja kaikki puolueet halusivat, että kansa saa suoraan päättää pormestarista, mutta kun tilaisuus tuli asiaa koskevaan kokeiluun osallistua, äänestivät Kokoomus ja Vihreät tätä vastaan. Etenkin Vihreitä ihmettelen. Vihreiden sanojen ja tekojen välillä on aika suuri aukko – ainakin Harri Ollin hyppypuvun kokoinen!

Sanat ja teot

12 kommenttia

  1. Miksi poliitikoilla on oikeus suggeroida ihmisiä julistamalla muunneltua totuutta . Miksi painotat, että hallitus olisi erityisesti veroratkaisussaan suosinut ainoastaan hyvätuloisia ?
    Piia Viitasen kommentti hallituksen verolinjasta: ”Taloustaantuman iskettyä päälle hallitus sen kun jatkoi anteliasta veronkevennyslinjaansa hyväosaisille ja tuhlasi näin muutenkin niukkenevia rahoja. ”
    Jos sinulla on jotain hallituksen veronkevennyslinjaa vastaan olisit onnistunut paremmin ilmaisemalla asian ” Taloustaantuman iskettyä päälle hallitus sen kun jatkoi anteliasta veronkevennyslinjaansa palkansaajille ja erityisesti pienituloisille joille tulee uusi ns. työtulovähennys, joka antaa lisäkevennyksen, jota he eivät muuten olisi saaneet yleisestä asteikkokevennyksestä. ”
    Veronalennukset on hyvin mitoitettu ja ajoitettu tässä suhdannetilanteessa.
    Veronalennukset ovat myös tulonjaon kannalta onnistuneita, koska myös pienituloisten verotus on keventynyt.
    Veronalennukset jakautuvat niin, että suurin piirtein kaikissa tuloluokissa verotus on keventynyt. Suhteellisesti tämä kevennys on kuitenkin hieman suurempi tulojakauman alapäässä, ja tätä voidaan pitää hyvänä tulonjaon kannalta. Ehkä tämä on ollut sitä demarien kaipaamaa oikeudenmukaisuutta. Oppositio on keksinyt tämän ilmaisun käytön vasta tänä vuonna.
    Veronalennukset vaikuttavat niin, että ihmisten ostovoima on lisääntynyt. Pienituloisille on tullut ns. työtulovähennys, joka antaa lisäkevennyksen, jota he eivät muuten olisi saaneet yleisestä asteikkokevennyksestä. Veronkevennysten ansiosta kotitalouksien ostovoima on parantunut.
    Suomella on mennyt viime vuosina erittäin hyvin: Inflaatio 0, korot 2 %, reaaliansioiden nousu 3-5¨%, verokevennykset ennätysluokkaa suosien erityisesti pienituloisia ( ruuan alv. ) ja huolimatta maailmanlaajuisesta lamasta työttömyys ei ole vielä puoliakaan siitä, kun maassa 1990-luvulla oli. Piia hyvä tämä on totta.

    Ilkka 14.2.2010 klo 15:37 #
  2. Nuo Ilkan perustelut ja luvut ovat Kokoomuksen puoluetoimiston tuotetta. Moni siihen uskoo varsinkin, kun itsellä menee hyvin ainakin niin kauan kuin on työtä. Perusvirhe on siinä, että veroalennuksia kutsutaan elvytykseksi, vaikka samalla ja juuri siksi yhteiskunnalta on mennyt työllistämisen edellytykset ja velkaa on ollut pakko ottaa ei vain verohelpotusten aiheuttaman aukon täyttämisesksi vaan myös laman aiheuttamien tulovähennysten vuoksi.

    Valtion tulopohja on rapautunut kahdelta suunnalta: ihan aidosti laman aiheuttamien tulomenetyksien vuoksi ja toiseksi erilaisina verohelpotuksina pääosin kuitenkin rikkaille. Esimerkinä vain, ettei kotitalousvähennyksen olisi tarvinnut olla niin antelias, että kaikki palkkamenot menevät yhteiskunnan piikkiin. Siitä ovat hyötyneet ne, joilla on vara maksaa tarvikkeista. Heistä useimmat ovat niitä, jotka tekisivät semonttinsa joka tapauksessa. Pienituloiset ovat sivusta katsojia, kun ei omaa rahaa ei ole.

    Taustalla on se yltiöliberalistinen ajatus, että kokonaisuuden kannalta on parasta, kun yhteiskunnan ohjaus vähenee ja kaikki saatetaan markkinoiden armoille. Parhaiten tämä tavoite onnistuu, kun yhteiskunnan tulopohja romutetaan. Sinä nykyhallituis on onnstunut ehken jo yli odotusten, vaan on kokonaan toinen juttu, mistä löytyvät tämän kehityksen hyötyjät.

    Toisaalta on yltiölöysää. Toisaalta vapaaehtoista yhdistystoimintaa ahdistetaan tarkoilla tulokyselyillä ja verot uhkaavat lopettaa koko yleishyödyllisen toiminnan. Se on muka uhkana vapaalle kilpailulle. Niin se ei ole, vaan vapaaehtoistyö jää kokonaan tekemättä, jos sitä tarpeeksi ahdistetaan. Markkinatko senkin paremmin hoitavat? Esimerkiksi vanhustyössä keskinäinen auttaminen tuo säästöjä suoraan yhteiskunnan laariin. Miksi sen pitäisi tapahtua vain ja ainoastaan yritystoimintana?

    Viljo Heinonen 14.2.2010 klo 16:57 #
  3. Täytyy antaa Ilkalle tunnustus asiantuntevasta kirjoittelusta. Viitasen ja Heinosen kirjoittelua lukiessaan herää kysymys, mistä he saavat Suomen kansantaloudesta. Ainakaan se ei perustu tosiasioihin.Ei veroelvytysraha mihinkään huku kuin kirjoittajat antavat ymmärtää – sillä työllistetään ihmisiä nin, ettei työttömyys ole noussut noin puolentoista vuoden tasosta kuin 60000. On sinänsä hyvä, ettei kunnilla ja valtiolla ole liikaa rahaa – eihän niille mikään riitä. On pyrittävä tiukasti isompaan kuntakokoon ja suurempiin rakenteisiin niin koulu,sosiaali kuin terveystoimen maailmassa. Tällä saadaan kasaan kolmasosa, kun kuntien ja valtion törsäily lopetetaan ,nykyisestä vajeesta. Ja ensiksi on kerättävä hillo esim. lisääntyneillä työurilla ja erityisesti välillisellä verotuksella – oikeudenmukaisuus huomioiden, joka on olllut tämän hallituksen keskeisimpiä ohjenuoria mm. verotuksen kevennyksissä. Onkohan vpj. Viitanen mitenkään tehtäviensä tasolla – pj. Urpilaisen tilanne alkaa olla mahdoton, niin paljon vedetään kölin alta koko ajan .

    Työtätekevä 14.2.2010 klo 17:28 #
  4. Tätäpä juuri olen pelännyt ja kirjoituksillani osoittanut. Kun kunta- ja terveydenhoitorakenteet tuosta vaan suurentamalla uudistetaan ja väkeä vähennetään, siitäpä vasta työttömyyttä syntyy. On muistettava, että niin valtion kuin kuntienkin suurimmat menot ovat henkilöstökuluja. On siellä varmasti löysää, mutta kyllä tehokkuuteen pitäisi pyrkiä muuta kuintaloudellista pakkoa, jolla on varsinkin nopeasti toteutettuna tuhoisat seuraukset.

    Viljo Heinonen 14.2.2010 klo 17:45 #
  5. Heinoselle voisi vastata, että kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta järkevä ja taloudellinen toiminta. Näin syntyy sitä hilloa jaettavaksi. Valitettavasti vain Suomen kuntarakenne ei ole tästä maailmasta ja maksaa maltaita veronmaksajille. Ne varat pitäisi voida sijoittaa tehokkaammin eikä vain byrokratiaan. Tämän ajattelun taustalla on, että näin toimimalla suomalaisten elintaso nousee. Tämä tuntuu täysin mahdottomalta ajatukseslta hyväksyä esim. Pia Viitaselta.

    Työtätekevä 14.2.2010 klo 20:15 #
  6. On totta, että Suomen kunnat ovat vevosvetokaudelta. Varmasti kunnissa tehdään paljon myös tarpeetonta työtä. Muutostarve on tiedossa, vaan sitten tulee se suuri MUTTA, mihin ja miten sijoitetaan ne ihmiset, jotka muutoksessa jäävät tarpeettomiksi ja heitä on paljon. Luottamushenkilöillä ei ole väliä. Heillä on työt ja ammatit muualla, vaan kuntien virkamiehillä ja työntekijöillä ei ole. Tuollainen huolimaton huitaisu, ettei kuntarakenne ole tästä maailmasta, ei johda mihinkään tai johtaa kaaokseen ilman kunnollista muutosohjelmaa, jossa ihmiset ja heidän ohjaamisensa uusiin tehtäviin otetaan huomioon. Se tähän antaa ikävän sivumaun, että ilmaan noin vain heitellään löysiä lausumia ilman mitään konkretiaa toimintasuunnitelmasta.

    Viljo Heinonen 14.2.2010 klo 22:02 #
  7. Miksi kuntien tai valtion työntekijöillä pitäisi ylipäätään olla parempi suoja kuin esim. Voikkaan tai Summan paperimiehillä ??
    On irvokasta, että kuntaliitossopimuksissa on viiden vuoden irtisanomissuoja – hyödyt valuvat kankkulan kaivoon ! Kyllä ihmisiltä voi edellyttää aktivisuutta ja yritteliäisyyttä. Jokainen voi kysyä mielessään , mitä voin tehdä Suomen eteen eikä aina vaan odottamassa, mitä yhteiskunta tekee. Tämänkaltainen ajattelu, jota vasemmalla viljellään erityisesti pissaa kintuille pitkässä juoksussa !

    Työtätekevä 14.2.2010 klo 22:32 #
  8. Niin, miksi ihmisillä yleensä pitää olla irtisanomissuoja tai mitään muutakaan turvaa? Mietihän vähän, onko tuotanto ihmisiä, vai ihmiset tuotantoa varten. Anargiaanko pyrit? Kyllä vapauteen pitää sisältyä myös vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Vahvojen yhteiskuntaa voi ihailla, mutta siinä vahvatkin pärjäävät heikommin kuin yhteisvastuun yhteiskunnassa.

    Viljo Heinonen 14.2.2010 klo 22:52 #
  9. Koko Eurooppa on menossa polvilleen markkinaliberalisitisen haihattelun myötä. Vapaan kilpailun piti luoda hyvinvointia, mutta tulos onkin täysin päinvastainen. Alaspäin suuntautuvan kierteen logiikka löytyy suoraan puritaanisesta ja irrationaalista suhtautumisesta yhteiseen sektoriin. Pohjoismaat ovat ainoat maat Euroopassa, jotka ovat jotenkuten selvinneet globaalista lamasta ja konservatiivien fobiasta suhtautumisessa yhteiseen hyvinvointiin – toistaiseksi. Pian on viimeisetkin yhteisen säästämisen rippeet on ohjattu kilpailun kitaan.
    Eurooppaa alkaa kiertää yhä enenevässä määrin haamu, josta muuan KM (en tarkoita kauppatieteen maisteria) aikanaan puhui.

    leonardodaverde 14.2.2010 klo 23:14 #
  10. Vielä Työtätekevälle. Kuntien yhdistämisessä eikä kuntien henklöstöpolitiikassa yleensäkään suurin ongelma ole, ettei väkeä voi noin vain irtisanoa. Olennaisinta on, miten alalle saadaan rekrytoitua uutta väkeä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Kuntien henkilöstön ikärakenne on sellainen, että luontaisen poistuman kautta väkeä vähenee enemmän kuin uusia mistään saadaan. Joihinkin kaupunkeihin on jo tuotu hoitohenkilökuntaa aina Thaimaasta ja Filippiineiltä saakka. Se on uuden tyyppistä maahan muuttoa, joka on aivan eri asia kuin pakolaisten vastaanotto.

    Jos olet pannut merkille työmarkkinajärjestöjen kesken ja myös hallituksen piirissä on viime aikoina käyty tiivistä keskustelua tarpeesta pidentää työuria. Tavoite on selvä. Vain keinoissa on hajontaa. Oli miten oli. Täysin ohjaamatta ja suunnittelematta tällaisesta rakennemuutoksesta ei selvitä ilman suuria vaurioita.

    Viljo Heinonen 14.2.2010 klo 23:16 #
  11. Kyllä jossakin täytyy mennä raja yhteiskunnan puuttumisella asioihin. On todella surullista katsella ihmisten tekemisiä esim. suur-Kouvolan/Salon/Hämeenlinnan organisaatioissa: paikkoja tehtiin vain sen takia kun on näin typerä laki 5 V:n irtisanomsuojasta. Veronmaksajat tämän hölmöilyn maksavat, vaikka samoilla rahoilla voitaisiin esim. kehittää yritystoimintaa alueella.Suomen hyvinvointi ei todellakaan ole kiinni kuntien ja valtion suojatyöpaikoista, jos joku näin kuvittelee. Sairaaloihin ja sosiaalialalle kyllä löytyisi väkeä omastakin takaa, lienee vain että koulutuksen määrät eivät kohtaa:toisaalle koulutetaan turhaan ja toisaalle liian vähän.Palvelemalla vain toisiamme olemme monien toverien kaipaamassa perikadossa. Onneksi nyt Suomessa vasemmistolainen ajattelu on syvässä kuopassa ja hyvin joutaakin olla ja sieltä se näyttää leonardode:kin katselevan kovin tummanpunaisien lasien takaa, jotka eivät ymmärrä talouselämän ja yrityselämän lainalaisuuksista pätkääkään. Liekö ollut oikeissa töissä ikinä ?

    Työtätekevä 15.2.2010 klo 09:32 #
  12. Porvareille tiedoksi tälle vuodelle tehtiin veronalennukset vain valtion tuloveroon se ei pienituloisia koske. Elikä veronkevennykset menivät suurituloisille. Kun lähes kaikissa kunnissa korotettiin kunnallisveroa, korotti se lähes kaikkien pienituloisten verotusta. Elikä tuloerot kasvoivat jälleen . Jos pienituloisille olisi annettu veron alennusta olisi se mennyt kulutuksen ja elvyttänyt taloutta. Suurituloisille annettu veron alennus ei elvytä lainkaan koska se ei mene kulutukseen.

    Timo Järvenpää 15.2.2010 klo 16:41 #

Vastaa