Suunnitellaan tulevaisuutta

Eräs arvostamani toveri kommentoi blogiani, että ”pitkää on kuin nälkävuosi” nämä tekstini. Niin, uskon, että tämä toveri on oikeassa. Itseänikin on häirinnyt, että aina, kun alan kirjoitella, huomaan pian vähän niin kuin kirjoittavani romaania, eli tekstiä tulee liikaa. Eli lyhyesti virsi kaunis, vai miten se sanonta nyt menikään.

Pääsiäinen meni todella rauhallisissa merkeissä. Olin ollut sitkeästi nuhaisena pari viikkoa ennen pääsiäistä ja olin levon tarpeessa. Kaiken kukkuraksi Harri tuli kovin kipeäksi ja on tuossa nyt jo useamman päivän maannut kuumeessa. Eli tässä sitten neljän seinän sisällä lepäillessä kului pääsiäinen. Mutta mikä parasta: sain nukuttua univelkaa kiinni. Kerrankin useampi aamu peräkkäin, ettei ole pakko herätä kovin aikaisin. Nyt ainakin sitten on tullut tämä hyödynnettyä: nukuttua tuli muutamina päivinä yhteensä varmaan enemmän kuin normaalisti parissa viikossa yhteensä. Toivotaan vaan, ettei tuo Harrin kuumetauti ole tarttuvaa lajia.

Mutta se on hyvä se, että lepäämäänkin välillä kerkiää. Huomenna alkaa taas normaali työ eduskunnassa niinkin tärkeällä aiheella kuin valtiontalouden tulevien vuosien kehykset.

Illalla on naisliiton paneeli meille Sdp:n puheenjohtajaehdokkaille. Tämä on hieno juttu, sillä väitän, että sosialidemokratia on se liike, joka kautta historiansa on tehnyt varmasti eniten töitä kaikkinaisen tasa-arvon, myös naisten ja miesten välisen tasa-arvon, edistämiseksi.

Näin kevennyksenä puheenjohtajakisaan liittyen voisi todeta, että ennen pääsiäistä eduskunnassa yhdessä kahvipöydässä muutaman kollegan kanssa istuimme ja pohdimme Tanssii Tähtien kanssa – kisaa. En muuten ole (uskokaa tai älkää) katsonut sitä kertaakaan, tiedä sitten miksi. Eilenkin kokonaan unohdin, että sellainen olisi tullut. Tällä kertaa siellä on kollegakin mukana ja kai sen tähden olisi pitänyt sitä edes kerran katsella.

Mutta, joka tapauksessa, tästä ohjelmasta kahvipöydässämme siis jotkut pohtivat, etteivät he mistään hinnasta tähän ohjelmaan lähtisi. Ei siis mistään hinnasta Tanssii Tähtien kanssa kisaan – mieluummin sitä lähtisi vaikka Sdp:n puheenjohtajakisaan!

Mutta vakavasti puhuen, tässä sitä ollaan. Ja on hyvä, että liikkeessämme käydään kevään aikana syvällinen keskustelu Sdp:n tulevaisuuslinjauksista. Sillä sitähän tässä nyt täytyy pohtia, siihen on minio tilaisuus: keskustella yhdessä, ottaa kantaa, ideoida ja keksiä uutta sen suhteen, miten meidän arvopohjaltamme uudistamme yhteiskuntaa. Ja nimenomaan myönteisessä yhteishengessä liikkeeseemme uskoen.

Tämä sisältökeskustelu, joka varmaan huomisessa naisliiton paneelissa toden teolla alkaa, on se kaikkein tärkein. Ollenkaan niin tärkeää ei ole esimerkiksi muutaman sanan sloganit, millä kukin meistä omaa kampanjaansa tulee tekemään – vaikka kieltämättä tärkeää varmaan sekin on tämän päivän yhteiskunnassa, kun kaikki pitäisi kiteyttää muutamaan sanaan – muka.

No, kyllähän tällä imagoja luodaan, se nähtiin jo viime vaalien ”tasa-arvotupoista”. Mutta tätä päivää enemmän silti tulee päästä myös niihin asioihin kiinni – suunnittelemaan tulevaisuutta. Sillä sitähän se on, mitä meiltä tarvitaan ja odotetaan: tulevaisuuden suunnittelua. Olen nimittäin satavarma siitä, että kyllä ihmiset lopulta haluavat kuulla meiltä demareilta vastauksia arjen ongelmiin ja myös ratkaisumalleja sen suhteen, miten myös tulevaisuudessa yhteiskuntaa rakennetaan hienojen arvojemme: tasa-arvon, solidaarisuuden ja vapauden pohjalta. Halutaan kuulla mielipiteitä niistä asioista, mitä ihmiset pitävät jokapäiväisessä elämässään tärkeinä. Ihmiset haluavat sisältöä, oikeita esityksiä, vaihtoehtoja…ei mitään ympäripyöreää lätinää, mitä liian usein koetaan politiikan maailmasta kuultavan.

Mutta tästäkin huolimatta, kyllä se meillä poliitikoille päänvaivaa tuottaa tämä muutaman sanan kiteytyskin, eli nämä slogan-asiat, kai niitäkin sitten tarvitaan. Viimeksi kun kampanjoin Sdp:n varapuheenjohtajuudesta, oli eräänlainen ”sloganini” ”Nukkuisin paremmin, jos Viitanen olisi vpj”. Tästä teimme rintanappeja kannattajilleni ja saimme aikaan kivan ja innostuneen yhteisen meiningin. Tämä oli mielestäni hyvä: huumoriakin saa olla mukana. Ja esikuva tuolle lauseelle tuli toden totta jenkeistä tässäkin tapauksessa.

Kun nämä lainasloganit nytkin ovat aika muodikkaita kaikilla puolueilla, niin omaani tässä mutustellessa (se ei ole vielä valmis…) tuli mieleen, pitäisikö se lainata vaikka Hillaryltä. Mutta taitaa olla kuitenkin vähän liian mahtipontinen näin meidän mittapuussamme: ”Auta tekemään historiaa”. Jaa-a. Koska näillä’ kotimaisilla ”historiallisuuksilla” on vähän huono kaiku (vrt. Kokoomuksen tasa-arvotupovedätys), ehkä mieluummin kannattaisi sitten lähteä tyyliin ”auta tekemään tulevaisuutta”. Mutta Hillarylle tuo slogan on muuten tosi hyvä: jännittävää tiedossa myös Amerikanmaalla…

Ei kommentteja.

Vastaa