Taiteesta työtä ja kulttuurista hyvinvointia

Taiteesta työtä ja kulttuurista hyvinvointia

Pirkanmaa on kulttuurin luvattu maakunta. Erilaiset tapahtumat täydentävät hienolla tavalla alueen taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa ja tuovat maakunnan kulttuuriprofiiliin aitoa omaleimaisuutta ja säpinää. Vaikka kaikkea ei pidä mitata rahalla, ihmisten kulttuurinautintojen lisäksi tapahtumat ovat alueemme talouden kannalta merkittäviä.

Pirkanmaan tapahtumien yhteistyöorganisaation Pirfestin selvityksestä käy ilmi, että vuoden 2013 aikana festivaaleilla ja kulttuurikohteissa kävi 2,5 miljoonaa henkeä. He toivat alueen elinkeinotoimintaan yli 200 miljoonaa euroa. Luovien alojen yrityksiä on keskimääräistä enemmän juuri Pirkanmaalla. Luovien alojen työpaikat säilyvät Suomessa. Luoviin aloihin liittyy paljon potentiaalia.

Pirkanmaan taide- ja kulttuurilaitosten merkitys palveluiden tuottajina ja alan ammattilaisten työllistäjinä on suuri. Budjettiriihessä onnistuimme varmistamaan teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoituksen tälle vuodelle.

Prosenttiperiaatteella taidetta kaikkialle

Monipuolisen kulttuuri- ja taide-elämän tulee ulottua ihmisten arkeen ja jokapäiväiseen elinympäristöön. Prosenttiperiaatteen kyselystä käy ilmi, että suuri enemmistö suomalaisista haluaa taidetta arkeensa: asuinalueelleen, työpaikalleen ja kouluunsa. Taiteella on merkittävä rooli rakennetun ympäristön esteettisyyden ja viihtyisyyden edistäjänä. Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa prosentti rakentamisen kustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Hankinnoilla on suuri vaikutus eri alojen taiteilijoiden työllisyydelle.

Prosenttiperiaatteen noudattamisesta ei ole valitettavasti säädöksiä. Se on myös julkiseen rakentamiseen liittyen vapaaehtoista. Siksi tarvitaan eri toimialojen yhteistyötä. Taideinvestointien tulisi olla mukana heti rakentamisen suunnitteluvaiheessa. Kulttuuri- ja asuntoministerinä toivoisin omasta maakunnastamme onnistuneen esimerkin prosenttiperiaatteen toteutumisesta.

Kulttuurilla suora vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin

Viime vuosina ymmärrys lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tapahtuvan tasa-arvoisen kulttuurikasvatuksen merkityksestä hyvinvointiin on vahvistunut. EU:ssa käyttöön otettu käsite kulttuurikompetenssi kuvaa yksilön kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Kulttuurikompetenssi karttuu kokemusten ja oppimisen kautta. Se vaikuttaa suoraan lasten koulumenestykseen, koulussa viihtymiseen, sosiaaliseen kasvuun ja itsetuntoon.

Lastenkulttuuripoliittista ohjelmaa on viimeisen vuoden aikana viety käytäntöön. On syntynyt useita kansallisia hankkeita ja vahvistettu lastenkulttuurikeskusten rahoitusta. Uskon, että näillä on pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaisten lasten hyvinvointiin.

 Kulttuuri – kaikkien yhteinen asia

Pirkanmaan Kulttuurisuunnitelma visioi maakunnan kulttuurielämän kehittämistarpeita vuoteen 2030 asti. Vuonna 2030 elävä paikalliskulttuuri ja kunnianhimoinen taide-elämä luovat pirkanmaalaista omanarvontuntoa, valtakunnallista vetovoimaa ja kansainvälistä mielenkiintoa. Pirkanmaan on syytä olla edelläkävijä kulttuurinäkökulman hyödyntämisessä. Kulttuuriosaaminen on maakunnassa toimivien yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten voimavara sekä menestystekijä.

On tärkeää, että valtiovallan, kuntien ja elinkeinoelämän toimin varmistamme jatkossakin kulttuurin monipuolisen ja vahvan pohjan sekä saavutettavan ja monimuotoisen tarjonnan.

(Pirkanmaan Päivä 20.2.2015)

Uutiseen tästä

Ei kommentteja.

Vastaa