Tampereella rakennetaan palveluja

Tampereen ensi vuoden talousarvio herätti paljon julkista keskustelua. Tämä pitkälti siksi, että veroprosenttia päätettiin nostaa. Tätä ei tietenkään tehty nostamisen ilosta, vaan siksi, että palveluja halutaan parantaa. Ja se taas ei onnistu, ellei siihen ole rahoitusta.

Verotus ei ole itseisavo, mutta hyvät palvelut ovat. Niinpä ensi vuonna tulee reilusti lisää omalääkäreitä ja hoitohenkilökunnan määrää lisätään, kaihi- ja lonkkaleikkauksia tehdään aiempaa enemmän, päiväkotien ryhmäkokoa pienennetään, äitiysneuvoloihin lisätään terveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja -psykologeja lisätään, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukea lisätään ja lähiliikuntapalveluiden taso ja saatavuus paranee.

Investoinneista suurin osa menee kouluhin sekä sosiaali- ja terveyspuolelle mm. Kaupin sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin remontteja jatketaan. Eli mihinkään ”kerskaan” eivät nämäkään satsaukset mene.

Palveluiden parantaminen on yhdensuuntainen niiden toiveiden kanssa, joita minulle valtuutettuna ja kansanedustajana tulee. Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa olen keskustellut, hyväksyy veroprosentin korotuksen juuri siksi, että sillä saadaan selkeästi parempia palveluita.

***

Kunnallista eläkeuudistusta ollaan parhaillaan valmistelemassa. Tätä ennen tehtiin yksityisen sektorin eläkeuudistus. Monet sen hyvät puolet on omaksuttu myös kunnallisen puolen valmistelussa – hyvä näin. Kuitenkin ongelmakohtiakin löytyy.

Yksityisen sektorin eläkeuudistuksessa on sovittu, että jo 63-vuotiaana saa niin valitessaan jäädä normaalin suuruiselle eläkkeelle vaikka ei täyttäisikään Kelan kriteereitä täydestä työkyvyttömyydestä. Jos kuitenkin jaksaa 65 ikävuoteen, saa bonuksena 4,5 prosenttia bruttopalkasta enemmän eläkekertymää ikävuosina 63 ja 64.

Yksityisellä sektorilla siis estetään kaikkia työntekijöitä jäämästä eläkkeelle jo 63-vuotiaana tarjoamalla heille porkkanana 63 ikävuodesta 65 vuoteen saakka tuleva 4,5 %:n kannustinkarttuma. Kunta-alalla sen sijaan halutaan leikata niiden eläkettä, jotka siirtyvät 63-vuotiaana eläkkeelle. Täyden, leikkaamattoman eläkkeen saisi uudistuksen jälkeen vasta 65-vuotiaana eläköitynyt. Eikä kannustinkarttumasta ole tietoakaan.

Tässä on takana aika käsittämätön logiikka: jos uupuneita 63-vuotiaita työntekijöitä taloudellisesti rangaistaan, heidän täysi työkykynsä ihmeellisesti palaa. Esimerkiksi liian raskaassa työssä ei siis ole mitään syytä näiden työntekijöiden haluun päästä eläkkeelle – vika on väsyneissä itsessään.

Tällaiseen syyllistävään puheeseen ei hyvinvointivaltiossa saa eikä liioin tarvitse alistua. Kuntien 464 000 työntekijällä on täysi oikeus yhtä hyvään eläketurvaan kuin yksityiselläkin sektorilla. Siitä, että palvelee pieniä ja suuria kuntalaisia yleensä pienellä eikä suurella palkalla, ei saa ketään rangaista.

Tarkkaa aikaa uudistuksen tuloon eduskuntaan emme vielä tiedä, vaan valmistelut jatkuvat. Toivottavasti esityksen selvät epäkohdat saadaan korjattua jo nyt ”vääntövaiheessa”!

(julkaistu kolumnina KVT 249 ry:n jäsenlehdessä)

Ei kommentteja.

Vastaa