Terveenä omassa kodissa – mitä tarvitaan?

Talvi jo lähestyy, mutta hallituksella työtä piisaa. Huolestuneena olen seurannut selvityksiä siitä, miten suomalaisten terveyserot ovat lisääntyneet: miesten osalta alhainen tulo- ja koulutustaso sekä ja elintavat aiheuttavat jopa 12 vuoden eron eliniän odotteessa. Tämä vääryys on saatava korjattua. Olimme jo ehtineet tottua siihen – kiitos ammattiyhdistys- ja työväenliikkeen satavuotiselle työlle – että olemme tasa-arvoisia ja saamme yhteiskunnalta verorahoja vastaan laadukkaat palvelut. Mutta nyt mm. kuntien talousahdinko on johtamassa siihen, että useiden elintärkeiden palvelujen saatavuudessa tai laadussa on maanlaajuisesti suuret erot.

Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat ovat 15 vuoden päästä 78-83 -vuotiaita. Vanhusten palvelutarve kasvaa tuona ajanjaksona 20-30 % nykyisestä. Samoin, tälläkin hetkellä 80 % ihmisistä elää kunnissa, joissa kiireettömään lääkärin hoitoon pääsyä joutuu odottamaan yli 2 viikkoa tai mielenterveyspalveluihin kuukausia. Palvelujen eriarvoisuus heikentää kansalaisten tasa-arvoa niin merkittävästi, eikä sellaista voi hyväksyä. Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaivaa hajanainen, epäselvä ja tehoton palvelurakenne, ei auta, vaikka yksittäiset työntekijät tekisivät työnsä kuinka hyvin.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla on viimein saatu aikaan päätös siitä, että tulevaisuudessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään viiden sote-alueen toimesta. Lähtökohtana on palveluketjujen integraatio ja jonojen purku kansalaisten parhaaksi ja ilman, että työntekijät uupuvat.

Palvelujen varsinainen tuottamisvastuu jakaantuu sote-alueiden sisällä nk. tuotantovastuualueille ja pidän tosi tärkeänä, että päävastuu on kuntatoimijoilla, joiden työtä tarvittaessa täydennetään yksityisillä tai kolmannen sektorin palveluilla. Vanha totuus on, että jos palvelun hintaan pitää tuotantokustannusten lisäksi leipoa sisään myös yrittäjyyteen kuuluva voitto, niin pitkällä aikavälillä joko kustannukset nousevat tai palvelun laatua pitää karsia.  Aitoa tehokkuutta voidaan saada työntekijöiden ja kansalaisten yhteistyöllä, vaikkapa  kehittämällä  pyörillä liikkuvia tai sähköisiä palveluja, joiden kehittäminen on siis vasta alussa.

(julkaistu JHL:n osaston 249 lehdessä 4/2014)

Ei kommentteja.

Vastaa