Tervehdys Suomen taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlavastaanotolla

Your excellency, Arvoisat juhlavieraat,

Minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlavastaanotolle.

On kunnia saada osallistua suomalaisten kuvataiteilijoiden juhlaan. Suomalainen nykytaide elää tekijöidensä ja heidän taiteellisen työnsä kautta.

Taannoin Runoilija L. Onerva tervehti vuonna 1939 juhlarunossaan 75-vuotiasta Suomen Taiteilijaseuraa seuraavasti:

 

”- -Terve Taiteilijan parvi,

runon runsaudensarvi,

kuvat kuolemattomuuden,

silta Suomen sielukkuuden!- -”

 

Näillä sanoilla voi edelleen, tänä päivänä, tervehtiä kuvataitelijoita. Suomen sielu on yhä vahvasti taiteilijakunnan käsissä. Juuri taiteellinen työ ja taiteellinen itseilmaisu ovat perusta, jolta kasvaa uusia ajatuksia ja myös uutta taloutta.

 

Hyvät kuvataiteilijat, teidän taiteellinen työnne kyseenalaistaa, tuo uusia merkityksiä elämään ja luo hyvinvointia Suomeen. Se saa meidät näkemään toisin ja kannattelee yhteiskuntaa. Kuvataide kertoo kuvan omalla kielellä sen, mitä sanojen avulla voi olla vaikeaa tavoittaa.

 

Taiteellinen työ tarvitsee syntyäkseen peräänantamattomia puolustajia. 150-vuotias Suomen Taiteilijaseura on toiminut alusta alkaen suomalaisen kuvataiteen ja kuvataiteilijoiden hyväksi. Taiteilijapolitiikka on ollut seuran toiminnan keskiössä halki sen pitkän historian.

 

Alun perin Suomen Taiteilijaseura perustettiin kaikkien alojen taiteilijoiden yhteisöksi. 1900-luvun alusta lähtien seura on keskittynyt erityisesti kuvataiteilijoiden kysymyksiin.

 

Historiansa aikana seura on vaikuttanut moniin kuvataiteilijoiden työskentelyn kannalta olennaisiin asioihin, kuten apurahajärjestelmän syntyyn, ateljeetilojen määrään sekä taiteilijaeläkejärjestelmän syntyyn. Ensimmäinen taiteilijaeläke myönnettiin vuonna 1923 taidemaalari Maria Wiikille. Taiteilija-apurahat ja eläkkeet ovat tänä päivänäkin merkittävä perusta monien taiteilijoiden työlle. Tosin vielä tänä päivänäkin joudumme toteamaan apurahojen määrän riittämättömyyden. Parhaassa mahdollisessa maailmassa taiteilija elää omalla työllään, riippumatta siitä syntyykö taiteesta installaatioita, performansseja tai myytäviä taideteoksia.

 

Suomessa toimii tänä päivänä noin 3 000 ammattikuvataiteilijaa. Määrä on kasvanut koulutusmäärien nousun myötä kymmenessä vuodessa noin tuhannella. On siis selvää, että kasvanut kuvataiteilijakunta tarvitsee uudenlaisia työskentelymahdollisuuksia.

 

Hyvät ystävät

 

Kuvataide saa merkityksen yleisönsä, taiteen näkijöiden ja kokijoiden, kautta. On tärkeää, että ihmiset kaikenlaisissa elämäntilanteissa voivat kokea elämyksiä ja uusia oivalluksia taiteen avulla. Kuvataiteen saavutettavuuteen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Löytävätkö ihmiset taiteen äärelle, vai pitäisikö taiteen tulla sinne, missä ihmiset ovat?

 

Yhtenä ratkaisuna taiteen saavutettavuuden lisäämiseen hallitus on päättänyt tukea tällä hallituskaudella prosenttiperiaatteen edistämistä. Tavoite on, että yhä useampi kunta ja muu rakennuttaja käyttäisi osan, noin prosentin, julkisen rakentamisen ja peruskorjauksen kustannuksista taidehankintoihin. Näin taideteokset ja ihmiset tuodaan yhteen muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja hoitokodeissa. Samalla taiteilijoille tarjoutuu kaivattuja työmahdollisuuksia. Kaunis ja laadukas ympäristö on myös kestävä perintö seuraaville sukupolville. Prosenttiperiaatteen yhteiskunnalliset vaikutukset kanavoituvat monin eri tavoin. Ne tähtäävät luovan työn ammattilaisten toimeentulon parantamiseen niin teoksia tekevinä taiteilijoina kuin teosten hankintaa konsultoivina asiantuntijoina. Prosenttitaiteen edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut veikkausvoittovaroilla prosenttiperiaatteen edistämistä myöntämällä valtionavustusta prosenttiperiaatteen edistämiseksi vuosina 2012-2013 yhteensä 743 000 Suomen Taiteilijaseuralle, Ympäristötaiteen säätiölle, Arkkitehtuurikeskukselle ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamolle. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen myönnettiin tänä vuonna 380 000 jaettavaksi valtionavustuksiin sellaisille kunnille, kuntayhtymille, yrityksille, säätiöille ja yhdistyksille, jotka hankkivat rakennuskohteisiinsa taideteoksia ”Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen” –periaatteen mukaisesti. Kohteet voivat olla uudisrakennuksia, korjausrakentamisen kohteita tai infrastruktuurin rakentamista.

 

Prosenttitaiteen edistämisessä mukana olevat toimijoiden ehdotuksen mukaisesti olen vielä tässä kuussa asettamassa ohjausryhmän toiminnan koordinoimiseksi ja asian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea prosenttiperiaatteen edistämistä sekä miettiä kannustimia ja ohjauskeinoja julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen käytölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamaan ohjausryhmään kutsutaan mukaan niin taitelijoiden, muotoilijoiden, ympäristötaiteen kuin julkisen rakentamisen edustajat. Tähän työhön on tärkeää saada mukaan toimijoita mahdollisimman laajalta pohjalta. Ohjausryhmän kokoonpano varmistuu marraskuun aikana ja sen työ alkaa mahdollisimman pian.

 

 

Hyvät ystävät

 

On itsestäänselvyys, että työntekijä ansaitsee palkan, myös taiteellisesta työstä. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Kuvataiteilijat ovat kaikista taiteilijoista heikoimmin toimeentuleva ryhmä. Kuvataiteilijoista 84 prosenttia toimi taideammatissaan vapaina taitelijoina. Kuvataiteilijoiden tulot eivät ole kohentuneet 2000-luvun kuluessa. Osa kuvataiteilijoiden työstä on tällä hetkellä täysin tai osin korvausten ulkopuolella esimerkiksi näyttelytoiminnan osalta.

 

Taiteilijaseura haluaa edistää Suomessa näyttelypalkkiosopimusta. Tällainen sopimus on ollut Ruotsissa käytössä jo useamman vuoden ajan. Käänteentekevää sopimuksessa on, että siinä määritellään kuvataiteilijalle palkkio näyttelyn eteen tehdystä työstä. Myös suomalainen kuvataide tarvitsee uusia rakenteita ja onnistuneita käytäntöjä voidakseen kasvaa ja kehittyä. Sopimuksesta on muodostunut naapurimaassamme kuvataidealan vakiintunut käytäntö, joka torjuu ilmaista työtä ja kehittää alan sopimuskäytäntöjä.

 

Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme vahvasti sitä mieltä, että taiteilija tarvitsee palkan työstään myös Suomessa, ja tältä pohjalta haluamme tukea taiteilijajärjestöjen hankkeita näyttelypalkkiosopimuksen kehittämiseksi. OKM:n tuella parhaillaan pilotoidaan näyttelypalkkiosopimusta jo useassakin kohteessa ja tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä koota saaduista kokemuksista suositukset sopimuksen mahdollisesta jatkosta. Olen omalta osaltani varautunut resursoimaan vielä tämän vuoden aikana edelleen Suomen Taiteilijaseuran, Ornamon ja Taiteen edistämiskeskuksen ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden valmistelua toimivan sopimuskäytännön aikaansaamiseksi. On arvokasta, että tässä sopimuksen pilotoinnissa ja suunnitteluvaiheessa ovat mukana mahdollisimman laaja verkosto niitä, joita sopimus tulisi koskemaan. Yhteistyötä tarvitaan eri alojen taiteilijoiden, muotoilijoiden, näyttelyjen järjestäjien, galleristien ja museoiden kesken. Suomen Taiteilijaseuran asiantunteva panos on erittäin arvokasta tässäkin työssä.

 

Näillä sanoilla, hyvät ystävät, haluan sydämestäni onnitella 150-vuotiasta Suomen Taiteilijaseuraa ja kaikkia sen jäseniä ja toimihenkilöitä. Toivotan menestystä niin Taiteilijaseuralle kuin Suomen taiteelle.

Ei kommentteja.

Vastaa