TSL Kotka 70 vuotta, Koulutuksen uudet rakenteet ja vapaa sivistystyö

Arvoisa TSL:n juhlaväki,

”Kotkan poikii ilman siipii

Maailman myrskyt keinuttaa

Taakse jäivät nuoruuspäivät

Takaisin ei niitä saa

Laulut tuulen nuo vain kuulen

Enkä tiedä kauniimpaa”

Halusin aloittaa tämän puheeni Juha Watt Vainion 1982 tekemällä sanoituksella, joka alkaa soimaan lähes jokaisen suomalaisen päässä. Meri ja Kotka ovat tunnusomaista tälle hienolle kaupungille.

Haluan onnitella TSL:n Kotkan Opintojärjestöä 70-vuotisesta taipaleesta. 70 vuotta sitten jatkosota oli päättynyt ja Kotka toipui raskaista sota-ajan pommituksista.

Sotavuosina Suomessa oli tanssikielto. Sodan jälkeen tanssilavat nousivat suosioon ja saivat suorastaan taianomaisen merkityksen. Musiikkilajeista erityisen suosittua oli tango; sävellettiin suomalaisia tangoja ja sanoitettiin suomeksi ulkomaisia tangoja, kuten La Cumparsita, Kotkalainen Harmony Sisters oli eräs sota-ajan suosikkikokoonpanoja. Suomisen Olli rakastuu, oli elokuva-alan hahmo, ja Topi Kärki sävelsi laulun ”Siks oon mä suruinen…”

Muita ajan merkkejä olivat mm. Satukirjailija ja taidemaalari Tove Janssonin Muumit, jotka näkivät päivänvalon nekin sodan jälkeen. Muumipeikko ja pyrstötähti, Vaarallinen juhannus, Taikatalvi sekä Muumipappa ja meri julkaistiin 1946–1970. Muumiperheen sanomana oli ”lempeä vapaus” ja ”erilaisuuden kunnioittaminen”.

Myös Työväen sivistysliiton perustamiseen liittyivät vaikeat ajat. Kansalaissodan jälkeen kutsukirje TSL:n perustavaan kokoukseen 1.9.1919 kuului seuraavasti:

”Niin voimakas kuin työväenliike tässä maassa on ollutkin, niin suurina ja mahtavina kuin sen järjestöt ovat esiintyneet, meidän on tunnustettava, että sen sivistystoiminta on ollut sangen vaillinainen ja kärsinyt varsinkin johdon ja keskityksen puutetta. Sitä varten ehdotetaan nyt Työväen Sivistysliitto (TSL) perustettavaksi. Se ei ole tarkoitettu miksikään uudeksi, alimmista osistaan ylimpiin saakka itsenäiseksi järjestöksi muiden rinnalla, vaan niiden yhteiseksi elimeksi määrättyä tarkoitusta varten. Temmatkoon työväen sivistysliike mukaansa työväenjärjestöt järjestöinä ja niiden jäsenet yksilöinä!”

Sodan jälkeen TSL osallistui talkoisiin Suomen jälleenrakentamiseksi. Koulutusta järjestettiin yhä enemmän. Kisällilaulut raikuvat ja työväen kulttuuri lähti uuteen nousuun. Siirtokirjastoissa rahdattiin valistusta metsä- ja uittotyömaille. Kirjeopistoissa eli nykyajan avoimissa, internettiä edeltävissä oppimisympäristöissä opiskeltiin monenlaisia asioita, kuten myös opintokerhoissa ja kansantajuisissa tieteellisissä luentotilaisuuksissa.

Suosittuja kursseja olivat vieraat kielet, kunnallistieto, järjestötieto, osuustoiminta, taideaineet, kansantalous, sosialismi ja kansainväliset kysymykset.

Työväenliikkeen koulutuksessa keskeistä oli totuudellisuus ja tieteellisyys. Tälle vastakohtainen ajatus oli valjastaa koulutus propagandan ja agitaation palvelukseen.

Oittinen näki työväen sivistysliikkeen tehtävät kolmena pääryhmänä:

1)                   työläisten opinto- ja sivistystarpeiden tyydyttämisenä eli omaan potentiaaliin kasvamisena tai omien tietojen ja taitojen lisäämisenä,

2)                   työväenliikkeen ja sen piiriin kuuluvien järjestöjen kannalta tarpeellisen kasvatustyön suorittamiseen eli päättäjien valmiuksien lisäämisessä, sekä

3)                   työväenliikkeen kulttuuripoliittiseen toimintaan osallistumiseen, yhdessä toimimiseen.

Merkittävä sivistysmies RH Oittinen piti tärkeänä siis kunkin mahdollisuutta kasvaa omaan potentiaaliinsa. Se on sosialidemokraattinen käsitys koulutuksellisesta tasa-arvosta. Myöhemmin, kehittäessään peruskoulua Suomeen, hän piti erinomaisen tärkeänä em. periaatteen lisäksi sitä, että eri sosio-ekonomisista taustoista lähtöisin olevat muodostavat jokaisessa luokkahuoneessa pienois-Suomen. Pienelle kansakunnalle on tärkeää, että oppisimme tulemaan toimeen toistemme kanssa jo pienestä pitäen. Sodat ja terrori olivat rankalla tavalla opettaneet rauhan aatteen tärkeyttä, mutta myös korostetusti yhteiskuntarauhaa ja sen merkitystä. Mieluummin todellinen tieto ja argumentit kuin agitaatio ja väkivalta.

Sivistys koettiin vastavoimana ”alhaisille voimille”, jotka niin helposti saadaan manipuloitua liikkeelle, ellei vastavoimana ole riittävää tietoa ja tietoisuutta yhteiskunnan ja maailman ilmiöistä. On helppoa kiihottaa kansanryhmiä tai uskontoja toisiaan vastaan. Meillä on tästä aivan liian paljon esimerkkejä maailmalla.

Mielestäni samaan ”alhaisten voimien” ajatukseen liittyy Kotkan suuren persoonan Veikko Lavin sanat ”Mitä enemmän opin tuntemaan ihmisiä sitä enemmän rakastan kanojani.”

Arvoisa TSL-väki

Vuosikymmenten aikana TSL:n toiminnassa on ollut mukana vahvasti näkemys ihmisen oikeudesta kehittää itseään. Tämä tarve ei ole hävinnyt nykypäivänä mihinkään. Meillä on käytettävissämme enemmän sirpaleista tietoa kuin koskaan. Jokainen löytää omalle, vaikka kuinka rajatulle ja pähkähullulle katsannolleen tukea informaatiotulvasta. On entistä tärkeämpää, että meillä olisi kyky suodattaa ja arvioida ympärillämme olevaa tietoa. Kaikki informaatio ei suinkaan ole luotettavaa ja on yhä haastavampaa olla kriittinen kaikenlaisen tiedon ja agitaation keskellä.

TSL:ää ja valistusta, yhdessä oppimista ja kriittistä ajattelua tarvitaan entistä enemmän! TSL:n erityinen tehtävä liittyy kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan. Meidän on syytä panostaa osaaviin, kriittisiin ja työväenliikkeen arvopohjan tunteviin kansalaisiin ja myös päättäjiin. TSL:llä on tässä edelleen erityinen tehtävä.

Hyvät toverit,

Olen hieman tutkaillut ja ollut huolissani selviänkö pirkanmaalaisena Kotkan murteen haasteista.

Syän tuurin kannel possoo ? Anskumiä ? tai Posa ? Näitä arvoituksia meillä on mahdollisuus selvitellä yhdessä vaikkapa näiden työväeniltamien tanssiosuuden aikana.

Lopuksi haluaisin vielä siteerata Yrjö Kallista:

”Eiköhän jokainen ihminen olisi jotain ihmeellistä, tavatonta, suurta jos hän vain osaisi ja uskaltaisi vapauttaa itsensä olemaan oma itsensä, Siis osaisi ja uskaltaisi poistaa itsestään sen, mikä estää ja ehkäisee häntä: sovinnaisuuden, halun apinoida, miellyttää, halun olla sitä, mitä vallitseva maku ja muoti houkuttelee häntä olemaan”

Kiitos ja vielä kerran onnea 70 -vuotiaalle !

Ei kommentteja.

Vastaa