Työ ja reilu talous

Minulle politiikka on sitoutumista arvoihin ja tavoitteisiin. Tärkein osa sitoutumista on väsymätön työ sen puolesta, mihin sitoutuu.

Meidän on tehtävä kaikkemme, että ihmisillä olisi töitä ja toimeentuloa ja että vaikeinakin aikoina löydämme viisautta tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ja torjua eriarvoisuutta.

KETÄÄN EI JÄTETÄ VILTTIKETJUUN – ERIARVOISTUMISTA TORJUTTAVA

Kun taloudellisesti vaikeina aikoina teemme päätöksiä, on inhimillisesti oikein ja taloudellisesti viisasta tehdä ne niin, että niukkuutta jaettaessa toimimme oikeudenmukaisella tavalla. Ei saa olla niin, että lasku jätetään pienen ihmisen maksettavaksi. Veroratkaisut pitää tehdä niin, että se, jolla enemmän on, osallistuu talkoisiin isommalla panoksella – ja pienempien taakkaa helpotetaan.

Lyhytnäköiset säästöt tulevat tulevaisuudessa kalliiksi. Jos säästämme ennaltaehkäisevistä palveluista, tulee iso lasku myöhemmin. Ihmisten hyvinvointi on investointi -ei kulu.

Meidän on junnujalkapallon termein huolehdittava siitä, että kaikki pelaa – Ketään ei jätetä vilttiketjuun.

Eläköön siis hyvät koulut ja päiväkodit, tasa-arvoiset terveyspalvelut, ikäihmisten hyvä hoiva, matalan kynnyksen sosiaalipalvelut, nuorisotilat, kirjastot, asukastalot, harrastusmahdollisuudet sekä viihtyisät, mukavat ja turvalliset lähiöt ja asuinympäristöt!

Eriarvoisuuden torjunta on mitä viisainta tulevaisuuspolitiikkaa.

TYÖ JA REILU TYÖELÄMÄ

Meidän on tehtävä töitä, että kaikilla työkykyisillä ihmisillä on työpaikka. Työ tuo leivän ja antaa paljon sen tekijälle.

Työtä syntyy yrityksissä ja pienikin on tässä asiassa kaunista. Valtion tulee tukea yksinyrittämistä ja pienyrittämistä sen lisäksi, että mm. teollisuutta tukevilla toimilla ja investoinnella esim. kotien rakentamiseen ja peruskorjaukseen luodaan edellytyksiä kaiken kokoisten yritysten menestykselle.

Vastapainoksi toivon ja edellytän yrityksiltä, että työntekijöitä arvostetaan eikä heitä uuvuteta ennen aikojaan työelämän ulkopuolelle. On kaikkien etu, että työtä arvostetaan ja parannetaan työntekijöiden asemaa. Motivaatio tuo hyvää – epävarmuus ja lannistaminen toimii päin vastoin.

Työllisyyden edistämisessä on tärkeää satsata ympäristöosaamiseemme sekä luovaan talouteen. Ajatus siitä, että ”ympäristö ja työ – kättä lyö”, on oivallinen. Meillä on osaamista mm. energiapihien ratkaisujen kehittäjinä ja tätä pitää hyödyntää.

Kulttuuri ja luovat alat työllistävät ja tuovat uutta kasvua. Tätä kuvaa hyvin Pirkanmaan festivaalien tutkimus: alueen kulttuuritapahtumat tuottivat pirkamaan aluetalouteen 250 miljoonaa euroa. Kulttuuri on työvoimavaltaista, esim. elokuvateollisuus työllistää tehokkaasti. Tartutaan tähän mahdollisuuteen.

Myös julkisen työn tekijöitä tarvitaan ja tätä työtä on arvostettava. On perusasia, että terveyspalvelut toimivat, Lapset saavat laadukasta koulutusta, ja vanhukset hyvää hoivaa. Hyvät julkiset palvelut ovat tasa-arvoisen ja turvallisen elämän perusasia ja myös hyvän yhteiskunnan kilpailuvaltti.

KOTI JA LÄHIÖT

Jokaiselle on saatava omalle rahapussille sopiva ja asumistarpeita vastaava koti. Hyviä asumismuotoja ovat niin omistus-, vuokra- kuin asumisoikeusasunnotkin. Ratkaisevaa on se, että niihin on oltava varaa. Asumiskulujen jälkeen pitää lompakkoon jäädä muutakin kuin reikä.

Asuntoministerin näkökulmasta pidän tärkeänä, että tukitoimia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi on tällä kaudella lisätty monin eri tavoin ja toimia tehty myös sen edistämiseksi, että kunnat huolehtisivat, että tontteja on riittävästi saatavilla.

Lähiöissä on 1,5 miljoonan suomalaisen koti. Lähiöiden kehittäminen onkin nostettu nyt vahvasti asialistalle. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus kulkea omilla kotikonnuillaan hyvässä ja turvallisessa asuinympäristössä.

Lähiöiden kehittämisessä on toteutettu monia konkreettisia toimia. Kotien peruskorjauksia on tuettu ylimääräisin avustuksin, samoin lähiöympäristöjen kohennustöitä ja tuettu mm. Asukastilojen rakentamista. Asumisneuvotaan on saatu lisää voimavaroja.

Uskon, että tulevaisuutta on, että ehkäisemme myös asuinalueiden eriarvoistumista: huolehdimme, että alueilla on hyvät palvelut, lapsilla tasa-arvoiset koulut, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia.

Lähiöitä ja muita asuinalueita tulee vaalia hyvän elämän kotipaikkoina. On tärkeää, että kaikki voivat asua kodeissaan niin kauan kuin haluavat, vaikka ikää karttuu. Valtion tulee antaa tukea siihen, että rakennuksia korjataan ja että niistä tällöin tehdään myös hissillisiä.

Kaupunkien tulee osaltaan huolehtia, että kadut, torit ja puistot ovat kaikille turvallisia. Tähän voidaan vaikuttaa välttämällä epämääräisiä ja pimeitä katveita tai vaikkapa talvella niinkin yksinkertaisesti kuin hiekoittamalla riittävästi.

Turvallisuuden tunnetta tuo myös se, että tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan ja että tuntee joitakin ihmisiä asuinalueellaan. Tässä ovat suurena apuna lähiöiden asukastilat ja –talot, joiden hankkimiseen ja ylläpitoon olen hankkinut valtion tukea.

KULTTUURI, OIKEUS HENKISEEN HYVINVOINTIIN JA HARRASTUKSIIN

Kulttuuri on hyvinvoinnin ja sivistyksen perusjalka, eikä sitä saa taloudellisesti vaikeina aikoina murentaa. Kulttuurin monipuolisesta ja vahvasta pohjasta on pidettävä huolta – pienellä panostuksella saa paljon hyvää aikaan, lyhytnäköisillä säästöillä voidaan tehdä isoa hallaa.

On tehtävä työtä myös sen hyväksi, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria ja liikuntaa lähellä kotia pienin kustannuksin tai maksutta.

Kulttuuri lisää hyvinvointia, yhdistää erilaisia ihmisiä ja luo kauneutta ympärillemme. Kulttuuri kuuluu kaikille!

Olen iloinen, että hiljan saimme edistysaskelia erityisesti tekijänoikeusasioissa. Lainauskorvausten taso tuplaantui ja kehitimme uuden hyvitysmaksujärjestelmän. Tekijänoikeuslakikin saatiin eduskunnan käsittelyyn.

Jokaisella ihmisellä on oikeus harrastaa, eikä tämä saa olla lompakon paksuudesta kiinni.

Nuorisoministerin näkökulmasta olen halunnut korostaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava ainakin yksi harrastus. Se voi hyvin tapahtua siellä, missä lapset ja nuoret ovat jo valmiina eli koulussa iltapäivän aikana. Kouluista tulee kehittää kulttuuri- ja harrastustoiminnan keskuksia.

On myös hyvin tärkeää, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Toimiessani urheilusta vastaavana ministerinä asetin ryhmän pohtimaan tämän edistämistä. Arvostan eri alojen kansalaisjärjestöjen työtä ja esim. Liikuntaseuroissa tehdään paljon hyvää. Monia esteitä kansalaisjärjestötoiminnalle on matkan varrella ilmennyt mm. Verottajan muuttuneet tulkinnat talkootyöstä ym. Minusta on aika tehdä konkreettinen kansalaisjärjestötyön edistämisohjelma.

 

 

Ei kommentteja.

Vastaa