Vaihtoehtoja on (2)

Kunnallisvaalit ovat ovella. Ne ovat jokaisen nuoren, seniorikansalaisen, perheenäidin tai vaikkapa päiväkotilapsen kannalta tärkeät vaalit. Juuri kunnissa päätettävät asiathan ovat ihmisten arjen sujumisen ja turvallisuuden kannalta mitä tärkeimpiä.Monet näistä tärkeistä asioita ovat sellaisia, joista päätökset tehdään kunnissa, mutta joiden puitteet tai onnistumisen edellytykset päätetään valtion tasolla eduskunnassa. Usein päätöksenteko eduskunnassa ja valtuustoissa kulkevat ikään kuin käsi kädessä tässä suhteessa. Jos valtiolta ei tule kunnille riittävästi rahoitusta, on monen palvelun parantaminen käytännössä hyvin vaikeaa.

Uskon, että ihmiset innostuvat vaaleista, jos puolueet onnistuvat kertomaan selkeästi oman vaihtoehtonsa siitä, miten kuntalaisten asiaa tulisi hoitaa. Vaihtoehtoja on, ja niin pitää ollakin.

Iso kysymys kunnallisvaaleissakin on, miten turvata jokaiselle vanhukselle arvokas vanhuus, hyvä hoiva ja se, ettei vanhuksia jätetä yksin. Aikaa ja huolenpitoa – niitä täytyy löytyä. Jotta tämä olisi kunnissa mahdollista hoitaa, tarvitaan valtiolta lisää voimavaroja. SDP valmistelee eduskunnassa parhaillaan omaa vaihtoehtobudjettiaan, jossa palveluihin, kuten terveydenhoitoon, vanhusten hoivaan ja lasten palveluihin, satsataan enemmän ja suurituloisten veronkevennyksiin vähemmän kuin hallitus esittää. Vaihtoehdottomuuden aika on ohi.

SDP:ssä olemme myös pohtineet paljon sitä, miten yhteiskunnassa voitaisiin lisätä henkistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä: välittää toinen toisistamme entistä enemmän. Olemme esittäneet yhteisöllisyyspäivää. Sellaista käytäntöä, että jokaisella olisi mahdollisuus käyttää yksi työpäivä johonkin yhteiseen hyvään: esimerkiksi siihen, että pitäisimme seuraa yksinäiselle vanhukselle.

Jotta kuntalaisten olisi helppo tehdä valintansa kunnallisvaaleissa, on eri puolueiden myös kerrottava, miten paljon painoarvoa ja voimavaroja ne ovat valmiit satsaamaan julkisiin terveyspalveluihin: laitetaanko terveyskeskukset laaturemonttiin, mitä olemme SDP:ssä esittäneet vai yksityistetäänkö sairaalatoimintoja, mitä Keskustan ministeri Liisa Hyssälä juuri viikonloppuna ihmetyksekseni esitti.

Entä miten ehdokkaat näkevät päivähoidon tulevaisuuden. Tehdäänkö niin, että kohtuullistetaan perheiden maksuja ja asetetaan tavoitteeksi, että pikkuhiljaa myös päivähoito, varhaiskasvatus, voisi peruskoulun tavoin olla maksutonta. Vai hyväksytäänkö päivähoitomaksujen korotus, joka jo alle keskituloisilla perheillä valitettavasti on ollut arkea maan hallituksen viime keväisten päätösten johdosta. Kunnissa tämä oltaisi vielä voitu estää, mutta valitettavasti esimerkiksi meillä Tampereella maan hallituksen värinen sinivihreä enemmistö runnoi kunnallisten maksujen korotukset läpi. Kylmää kyytiä monelle eläkkeensaajalle, työttömälle, pitkäaikaissairaalle ja keskituloisille lapsiperheille.

Tärkeää vaaleissa on tietää puolueiden vastaukset myös siihen, millä keinoin parannetaan ympäristön tilaa. Nostetaanko vai lasketaanko bussilipun hintaa? Tampereella olemme esittäneet mm. bussilippujen hinnan laskemista kolmanneksella. Valitettavasti kuitenkin on käymässä niin, että sinivihreä enemmistö meillä on valmis hintoja korottamaan. Kokoomuslainen pormestari kun juuri näin viikonloppuna julkisuudessa kertoi. Valtio on antamassa budjetissa 5 miljoonaa euroa suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen, mutta valitettavasti summa on niin pieni, ettei sillä kateta edes polttoaineen hinnan noususta johtuvia kustannuksia – mitä hallitus ensin dieselveron nostollaan lisäsi.

Tampereella esitimme myös, että tavoitteeksi otettaisiin, että Tampereen sähkölaitos tuottaisi vuonna 2020 kaksikymmentä prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä. Tämäkin esitys sinivihreän enemmistön voimin eräässä kesäkuisessa valtuuston kokouksessa äänestettiin nurin samaan aikaan, kun samainen enemmistö yhtiöitti koko sähkölaitoksen. Tulevilta päättäjiltä tässä tilanteessa tarvitaankin kauas katsovaa viisautta, ettei seuraava etappi ole koko laitoksen myyminen.

Kunnallisvaaleissa olisi hyvä keskustella myös siitä, millä keinoin huolehditaan, että jokaiselle löytyy mukava, kohtuuhintainen koti. Tässäkin me demareina olemme olleet valtuustossa aloitteellisia: olemme esittäneet mm. että alueita kaavoitettaessa tietty määrä tonteista merkittäisiin erikseen valtion tukemalle vuokra-asuntotuotannolle, jotta huolehtisimme asuntomarkkinoiden tasapainosta.Tässä vain muutamia esimerkkejä asioita, joita voi hoitaa monella tavalla.SDP:ssä olemme laatimassa omaa vaihtoehtoamme, jonka mieluusti asetamme kuntalaisten arvioitavaksi. Haluamme ja toivomme vuorovaikutusta ja meihin voi ottaa yhteyttä aina, kun siltä tuntuu. Yritetään yhdessä laittaa asiat paremmalle tolalle.

Hehkumme intoa ja reilua meininkiä. Demokratia on iloinen asia.

(julkaistu kolumnina Kansan Lehden kolumnina 9.9.2008)

Ei kommentteja.

Vastaa