Valtio väistää vastuutaan

Julkisen talouden tila Suomessa on tällä hetkellä hyvin vakava. Työttömyysluvut ovat hälyttäviä ja esimerkiksi nuorisotyöttömyys noussut pilviin. Tarvitaan pikaista tarttumista asiaan.

Tässä tilanteessa olisi erittäin tärkeää, että maamme hallitus kaikin tavoin tukisi työllisyyden kasvua ja kuntataloutta. Mutta tekeekö se näin? Ei, vaikka monet arvostetut taloustieteilijät moittivat hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja elvytys-leiman lyömisestä toimenpiteisiin, joilla ei ole elvytyksen kanssa mitään tekemistä.

Nyt noin 85 prosenttia elvytystoimista on pistetty verokevennyksiin, jotka eivät ole juuri lisätyöpaikkoja tuoneet. Hyvätuloisten sukanvarteen ovat tainneet mennä samaan aikaan, kun kunnille ei ole tukea riittänyt. Ja näin laman maksajiksi laitetaan epäreilusti lapset ja vanhukset heikentyvien palvelujen myötä.

Peräti 181 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttiaan tälle vuodelle. Lisäksi kunnissa heikennetään palveluja, lomautetaan henkilöstöä ja lykätään investointeja.

Myös Tampereella nostettiin veroprosenttia. Silti puhutaan lomautuksista. Tämä on huono tie: kuntalaisten elintärkeät palvelut heikkenevät niiden mukana väkisinkin ja lomautusten todelliset rahallisetkin säästöt ovat kyseenalaisia. Kun työntekijät joutuvat tekemään lomautusten aikana rästiin kerääntyneet työt ylitöillä, menetetään mahdollisesti jopa kolmannes lomautuksilla saaduista säästöistä.

Ja tässä puhutaan nyt vain lyhyen tähtäimen rahallisesta säästöstä eikä ollenkaan siitä inhimillisestä ja pitkän tähtäimen taloudellisesta menetyksestä mitä lomautuksista seuraa niin kuntalaisten palveluille kuin kuntien työntekijöillekin. Ei sekään kauhean reilua ole, että kuntien talousahdingon myötä lamaa maksatetaan kuntien työntekijöiden kukkarosta.

Lomautusten huono puoli on myös, että niistä aiheutunut palkanmenetys koituu yksinomaan palkansaajan omaksi haitaksi – liiton korvaushan alkaa juosta vasta seitsemän päivän jälkeen.

Paras olisi, jos hallitus tajuaisi vastuunsa ja antaisi kunnille lisää tukea vaikeassa taloustilanteessa pärjäämiseksi. Oman eduskuntaryhmäni vaihtoehtobudjetin linjassa kuntia tuettaisiin enemmän. Tampereelle esityksemme toisi noin kymmenen miljoonan euron lisäpotin. Näin lomautukset ja henkilökunnan kurjistamiset voitaisiin kokonaan välttää.

*

Myös eläkkeiden suhteen on kova kamppailu tiedossa. Pääministeri Vanhasen viimetalvisen Rukan hangilla syntyneen ”neronleimauksen” seurauksena ollaan mietitty työurien pidentämistä. Tätä kirjoitettaessa asiaa käsittelevän työryhmän lopullista tulosta ei ole tiedossa, mutta tiedossa on, että työnantajapuolelta on esitetty mm. osa-aikaeläkkeen lakkauttamista ja ns. työttömyysputken katkaisemista. Kyllä kylmää.

Todellisen eläköitymisiän nostaminen on kaikkien suomalaisten yhteinen tavoite. Mutta sitä ei pidä tehdä eläkeiän pakkonostolla tai työttömyysturvan heikennyksillä. Olennaisinta olisi kiinnittää huomiota työssä jaksamiseen ja tukea tätä kaikin keinoin. Kummasti vaan tämä ei jaksa niinkään työnantajapuolta tai hallitusta kiinnostaa.

Varmaa on, että tulossa on hyvin tärkeä poliittinen kevät: eläke- ja työttömyysturvan leikkaussuunnitelmille on laitettava stoppi: kyykytyksen aikaan ei pidä olla paluuta!

(julkaistu kolumnina JHL249:n jäsenlehdessä keväällä 2010)

Ei kommentteja.

Vastaa