Vastauksia kyselyyn

Meille Sdp:n puheenjohtajakandidaateille on tullut paljon erilaisia kyselyjä. Niissä hahmotetaan käsityksiämme ja mielipiteitämme erilaisiin poliittisiin asioihin. Viimeksi yhdestä kyselystä koottu juttu julkistettiin Turun Sanomissa ja Väli-Suomen mediassa. Ihan kivan koosteen Turun Sanomiin olivat asiasta koonneet, näin sen Sunnuntaina, kun paikalliset toverit oivat lehden minulle, kun olimme kolmen piirin risteilyllä, mistä tänään maanantaina olen kotiutunut.

Tuota kostetta lukiessa tuli mieleen, että kun kerran moniin kysymyksiin vastataan ja osaan aika pitkänkin kaavan mukaan, niin miksei saman tien laittaisi kaikkia vastauksia sellaisenaan tähän blogiin, jotta vastaukset kokonaisuudessaan ovat ihmisten luettavissa. Eli tässä minun vastaukseni ko. kyselyyn kokonaisuudessaan. Ymmärrettävästihän itse koosteessa ei voi kuin yleispiirteisesti kunkin meistä vastaukset käsitellä, tunnetustihan meitä on aika monta, ja taitaisi tulla koko lehden paksuinen juttu, jos niin tehtäisiin.

Mutta tässä vastaukseni tähän kyseiseen kyselyyn.

1. Pitäisikö Sdp:n sääntöjä muuttaa siten, että jäsenäänestys esimerkiksi puoleen puheenjohtajasta olisi mahdollinen?

Asia on täysin puoluekokouksen harkittavissa. Jos enemmistö kokousedustajista näin haluaa, niin ei muuta kuin toimeen. Haluan, että asia ratkaistaan puoluekokouksessa isolla porukalla asian kaikki puolet huolellisesti läpi käyden.

Juuri nyt haluan kuunnella keskustelua asiasta. Molempien mallien – jäsenäänestyksen ja edustuksellisen systeemin – kannattajilla on hyviä argumentteja asiansa puolesta. Jäsenäänestys (mikä ei sitten tietenkään voisi olla neuvoa-antava, vaan sitova) voisi osaltaan innostaa ihmisiä mukaan puolueeseen. Toisaalta taas kuinka pitkäksi aikaa, jäisi nähtäväksi. Esimerkki Tanskasta osoittaa, että äänestyksessä tullut väki ei oikeastaan jäänyt mukaan.

Toisaalta taas on pystyttävä huolehtimaan siitä, että ehdokkaat tunnetaan tarkasti eivätkä mielikuvat synny vain pinnallisesti median kautta. Eli ei sekään huono asia ole, että puoluekokousedustajat pyrkivät tuntemaan ja haastattelemaan ehdokkaita etukäteen mahdollisimman hyvin ja syvällisesti.

Joka tapauksessa tärkeintä on kaikin keinoin edistää jäsenten vaikuttamismahdollisuuksia ja nimenomaan jokapäiväisiä sellaisia. Jäsenäänestys on kuitenkin lopulta vain yksi vaali: kirjekuori postiin ja siinä se. Jäsenäänestyksen pohdinta ei saa jäädä ainoaksi kehittämistoimeksi. Samaan aikaan pitää kehittää toimintatapoja niin, että jäsenet osallistuisivat poliittisista linjoista käytävään valmistelevaan keskusteluun entistä enemmän. Näin puoleen kannat isoihin asioihin muodostuisivat laajan jäsenkeskustelun kautta. Tässä keskustelussa asioita punnittaisiin syvällisesti ja monelta kantilta. Tähän jokaisen halukkaan on päästävä mukaan ja osastojen toimintaa ja muuta kommunikaatiota puolueen sisällä on parannettava tätä vahvistavasti.

2. Mikä olisi mielestäsi puoluekokouksen sopiva edustajamäärä?

Esimerkiksi usein haarukoitu 500 – 700 voisi olla hyvä.

3. Jos sinut valitaan puheenjohtajaksi, aiotko vaikuttaa puoluesihteerin valintaan?

Puoluesihteerin suvereeni valintaoikeus on puoluekokousväellä. Se varmasti osaisi valita henkilön, kenen kanssa olisi helppo puheenjohtajankin tulla toimeen.

4. Jos sinua ei valita puheenjohtajaksi, oletko valmis pyrkimään varapuheenjohtajaksi?

Pitää harkita erikseen. En sulje tätä pois. Katsotaan, mihin kannatus riittää.

5. Pitäisikö Sdp:n puheenjohtaja nimetä pääministeriehdokkaaksi 2011 vaaleihin?

Se on aika luonnollinen tie, vaikka tietenkin nyt juuri valitaan ensisijaisesti puolueelle puheenjohtajaa. Kuitenkin lienee selvää, että ainakin odotukset siihen suuntaan, että puheenjohtaja olisi pääministeriehdokas, ovat olemassa.

Jos puoluekokouskausi muuttuu kaksivuotiseksi kesän kokouksessa, asia tulee esiin vuoden 2010 puoluekokouksessa.

6. Luettele kolme politiikan sisältöön liittyvää asiaa, joissa Sdp:n linja kaipaa kohennusta. Perustele lyhyesti.

– SDP:n on tultava johtavaksi ympäristöpuolueeksi. Kuluneen puoluekokouskauden aikana SDP:n linjassa ympäristöasiat ovat näkyneet entistä painokkaammin, mm. tavoite öljyvapaasta Suomesta 2030. Ilman kunnianhimoisia tavoitteita emme saavuta mitään. Tätä linjaa on vahvistettava ja otettava mallia ruotsalaisista sosialidemokraateista, joilla jo vuosia on ollut hyvin vahvat ympäristölinjanvedot.

– SDP:n on pystyttävä lopettamaan eriarvoistumiskehitys. Nyt meillä on joukko ihmisiä, jotka ovat jääneet syrjään taloudellisen kasvun hedelmistä. Nostaisin esiin myös muunlaisen uhan syrjäytyä; esimerkiksi toimet vammaisten hyväksi.

– Työelämän kysymyksissä on voitava estää työmarkkinoiden jakautuminen kahtia: nyt pätkä- , vuokra- ja silpputyöntekijät ovat usein huonossa asemassa työmarkkinoilla ja elämä on epävarmaa.

7. Sdp on mielletty Sak:n puoluekumppaniksi. Kuinka Sdp:n tulisi uudistaa suhteitaan palkansaajajärjestöihin?

Sdp on palkansaajaliike ja siksi hyvät vuorovaikutussuhteet ja yhteistyö koko ammattiyhdistyskentän kanssa kauttaaltaan on meille tärkeää.

8. Kumpi olisi sinulle mieluisampi kumppani hallitukseen, keskusta vai kokoomus? Entäs kaksikosta, vasemmistoliitto- vihreät?

Vaalit ratkaisevat kokoonpanon. Voittoisien vaalien jälkeen kumppaniksi tulee Kokoomuksesta tai keskustasta luonnollisesti se, kumman kannatuskäyrät äänestäjät ovat äänestäneet suotuisammiksi.

Tamperelainen historiani on opettanut minut näkemään yhteistyön Kokoomuksen kanssa aika luontevana (pois lukien pormestariaikakautemme, eli viimeiset pari vuotta). Toisaalta taas sosiaalisilta arvoiltaan Keskustan koen joissain asioissa läheisemmäksi. Eli yhteistyö onnistuu kumman kanssa tahansa.

Myös vasemmistoliitto ja Vihreät ovat mieluisia yhteistyökumppaneita. Olisi mielenkiintoista, jos äänestäjät joskus mahdollistaisivat hallituksen, jossa kokoonpanona olisikin Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät – vastapainona nykyiselle porvarimenolle. Tuolloin tietty vihreiden täytyisi irtaantua nykyisestä aika yleisestä halustaan tehdä yhteistyötä nimenomaan porvarien suuntaan.

Näen yhtenä suurena tulevaisuushaasteena sen, että pystyisimme ottamaan isoja ympäristöaskeleita eteenpäin. Mielestäni niitä pystymme ottamaan vain, jos SDP isona voimana omine arvoineen on mukana hallituksessa. Uskon, että tässä suhteessa yhteistyö Vihreiden kanssa veisi asioita eteenpäin.

9. Miten Suomen ja Naton suhteet tulisi järjestää seuraavalla vaalikaudella ja kuinka todennäköisenä pidät Suomen jäsenyyttä Natossa?

En näe syytä muuttaa nykyistä linjaamme Naton suhteen.

10. Tarvitseeko Suomi tulevaisuudessa asevelvollisuusarmeijan?

Kyllä tarvitsee. Nykyinen linja on tässä suhteessa hyvä.

11. Miten muuttaisit presidentin valtaoikeuksia ja minkä valtioelimen eduksi?

Taas sama vastaus: nykyinen peruslinja on kestävä.

12. Jos eduskunta saa esityksen kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, hyväksyttekö ehdotuksen?

Olen sitoutunut puolueeni ja myös koko eduskunnan viime kaudella yksimielisesti hyväksymään kirjaukseen siitä, ettei mitään päästöttömiä (uraanin louhinta ja kuljetus tosin tuottaa päästöjä) tai uusiutuvia tule sulkea pois energiapaletista, mutta jos esitys ydinvoimasta tulee, haluan kyllä todella vankan varmuuden siitä, että todellakaan meillä ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa. Näitä todisteita en ole toistaiseksi nähnyt.

Olen kriittinen ydinvoimaa kohtaan, koska se on jopa tapauksessa vanhakantainen ratkaisu. Tulevaisuus on uusiutuvissa energialähteissä, satsaamisessa näiden muotojen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä energiansäästössä.

Tulee muistaa, että Sdp:ssä on kahdenlaisia näkemyksiä ydinvoiman suhteen. Viimeksi jakauduimme muistaakseni tyyliin 32 puolesta 20 vastaan ja tämä tosiasia on otettava huomioon. Vieläkin meillä varmasti löytyy niin kannattajia kuin vastustajiakin.

13. Pitäisikö toinen tai molemmat altaat, Kollaja Vuotos, rakentaa vai ei?

Ei pidä rakentaa kumpaakaan. Vesivoimaa voidaan lisätä tehoja nostamalla olemassa olevissa laitoksissa. Energiamäärä, mikä altaiden rakentamisella saataisiin, on täysin marginaalinen ja taas luontoarvot, mitä altaiden alle jäisi, olisivat korvaamattomat.

14. Mitä ovat mielestäsi parhaat ja käyttökelpoisimmat keinot vähentää päästöjä?

Uusiutuviin energialähteisiin satsaaminen ja energiansäästö. Mittavat satsaukset joukkoliikenteeseen. Suomi on saatava raiteille ja joukkoliikenteen edellytyksiä parannettava. Asumisen suhteen on tehtävissä myös paljon. Lämmitysratkaisuissa on edistettävä siirtymistä pelletteihin ja maalämpöön. Asuntojen rakentamisessa ja peruskorjauksessa on suosittava matalaenergiaratkaisuja ja otettava huomioon energiansäästötoimet. Esimerkiksi korkotukimallit voidaan rakentaa niin, että tuki on sitä suurempi, mitä enemmän sen huomioi energiansäästön. Myös yhdyskuntarakenteen suunnitteleminen oikein on hyvin ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisessä.

15. Olisiko liikennepolttonesteiden veroperusteeksi otettava niiden valmistustapa?
Eli miten suhtautudutte siihen, että polttonesteiden verotusta kehittäisiin
niin, että siinä otettaisiin huomioon kaikki polttonesteen ympäristölle
aiheutuva kuormitus. Siihen vaikuttavat päästöjen lisäksi myös valmistustavan
ja kuljetuksen aiheutuma kuormitus sekä raaka-aineiden ympäristövaikutukset.
Tämän suuntaisia kaavailuja elää tiettävästi valtiovarainministeriössä.

Kaikkeen, mikä on ympäristöystävällistä, tulee suhtautua lähtökohtaisesti myönteisesti. Tästä nimenomaisesta asiasta tulisi tietää vähän lisää ja saada kokonaiskuva, ennen kuin voisi vastata tarkemmin.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että panostetaan toisen polven biopolttoaineiden kehittämiseen. Eli tämä tutkimus ja kehityssatsaus on hyvin tärkeä.

16. Mitä autoja perheessänne on?

Mazda 6.

17. Miten uudistaisitte lapsilisäjärjestelmää, esimerkiksi korotus ja verotus?

Olemme esittäneet, että lapsilisää nostettaisiin ensimmäisen lapsen osalta. Näin korotuksen saisivat kaikki perheet, kun nyt hallituksen suunnitelman ongelmana on, että korotus tulee vasta kolmannelle lapselle.

Lapsiperheiden tilannetta tulee katsoa kokonaisuuden kannalta. Palveluja on voitava parantaa ja esimerkiksi päivähoitomaksuja tulisi laskea kaikkien pienituloisimpien perheiden osalta. Lapsiperheitä ja yksinhuoltajia tulee tukea tätä päivää enemmän myös asumistukijärjestelmän kautta. Tässä yhteydessä etävanhemman asemaa tulee parantaa huomioimalla etävanhemman asumistuessa elatusvelvolliset lapset.

18. Pitäisikö varallisuusvero palauttaa?

Verojärjestelmä tarvitsee ison kokonaisuudistuksen, minkä yhteydessä pääoman verotuksen ja palkkaveron epäsuhtaa kavennetaan. Eli tarvitaan tätä päivää oikeudenmukaisempi malli, missä katsotaan eri osien suhteet toisiinsa. Nyt on monia ongelmia. Yksi niistä on se, että jotkut pystyvät muuttamaan palkkatuloaan pääomatuloksi ja siten minimoimaan tosiasiassa ansiotulosta perittävää verotustaan. Sdp:ssä on parhaillaan käynnissä oman veromallimme kehittelytyö tältä pohjalta.

19. Miten verotusta olisi uudistettava. Pitäisikö kunnallisvero muuttaa kokonaan progressiiviseksi?

Em. kysymyksessä mainitsemani uudistus tarvitaan, samoin verotuksen rakennetta suunnattava enemmän ympäristöverotuksen suuntaan. Kuitenkin tässä yhteydessä sosialidemokratian kannalta on tärkeää huolehtia, että tulvat mallit ovat paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti kestäviä, eli maksumiehiksi ja –naisiksi eivät saa jäädä pienituloisimmat ihmiset.

Verotuksen rakennetta tulee muuttaa niin, että kunnat saavat enemmän verotuloja itselleen. Jos tuloverotus siirtyy tämän myötä kokonaan pois valtiolta kunnille (ja samaan aikaan se korvaa nykyisen valtionosuusjärjestelmän ja rakennetaan tasausjärjestelmä tähän oheen) niin siinä tapauksessa kunnallisveron luonnollisesti tulee olla progressiivinen, sillä tasaveromalliin ei pidä mennä. Se, että verotuksella edelleen tasataan tuloeroja, on tärkeä periaate myös tulevaisuudessa.

20. Mikä on mielestäsi suurin yhteiskunnallinen epäkohta ja miten poistaisit sen?

Suurin on eriarvoistumiskehitys, mikä parhaillaan kiihtyy, kun köyhimpien palvelumaksut nousevat, eläminen kallistuu ym. Täytyy tehdä arvovalintoja. Täytyy totta kai huolehtia hyvin taloudesta. Täytyy maksaa velkaa pois, mutta ei ylen määrin silloin, jos ihmiset tarvitsevat apua tässä ja nyt. Eli arvovalintoja ihmisen suuntaan. Politiikalla pitää edelleen tehdä yhteisiä pelisääntöjä, eikä antaa kaiken vain mennä puuttumatta mihinkään (vrt. Stora-Enso). Eli suuri ongelma lienee myös siinä, että joskus liiankin paljon uskotaan siihen, ettei politiikalla pidä puuttua siihen, mitä talous sanelee. Terve talous on tärkeä asia ja mahdollistaa hyvinvoinnin, mutta se on silti renki. Poliittinen omatunto ja järjenkäyttö on sallittua silloinkin, kun jotkut yrittävät saada meitä uskomaan, että vain lyhytnäköinen voitontavoittelu olisi se kaikkein tärkein asia.

21. Kuka on poliittinen esikuvasi?

Ihailen historian saatossa toimineita työväenliikkeen ”räätäli Halmeita”, jotka sisukkaalla työllä vaikeissa olosuhteissa ovat antaneet kaikkensa yhteisen hyvän edistämiseksi.

Ihailen niitä liikkeemme sitkeitä puurtajia, jotka aina ovat yhteisissä talkoissa itselleen henkilökohtaista hyvää tavoittelematta.

Jos mietin poliittisia toimijoitamme ja esikuvaa henkilöistä, niin kyllä Tarja Halonen ensimmäisenä naispresidenttinä on luonut moneen tyttöön rohkeutta ja itseluottamusta.

22. Paras lukemasi kirja, omaa teosta ei saa valita. Kilpailijan toki.

Täällä Pohjantähden alla.

23. Tupakoitteko, oletteko tupakoineet?

En tupakoi. Olen tupakoinut kyllä aiemmin. Noin vuonna 2000 lopetin.

24. Käytättekö alkoholia. Mikä on tässä lajissa mielijuomanne?

Käytän kohtuudella. Punaviini on suosikkini, jota nautin hyvän ruuan kanssa.

25. Mitä mieltä olit Kristian Smedsin Tuntemattoman sotilaan tulkinnasta?

Pidin siitä. Erilainen, mutta saa ollakin. Minä voin nauttia Väinö Linnaani myös näin. Joitakin hyviä ja hauskoja oivalluksia ja tehokeinoja, mitkä tekivät siitä kiinnostavan. Mielestäni tässä kyllä osattiin tuoda esiin sodanvastainen sanoma – ja se on aina tärkeää, että ihmiskunta oivaltaisi, kuinka järjetöntä sotiminen on. Minusta ennakkokohu myös lopun ampumiskohtauksesta oli turhan iso itse asiaan nähden. Kuvailtuna näkemättä ampuminen kuulosti brutaalilta, mutta kun tilanteen näki, ei se ollut niin dramaattinen, kun olisi voinut kuvitella.

Ei kommentteja.

Vastaa