Vesilahti 1.5 vappupuhe

1.5.2016 klo 10.00

Vesilahti. Vainoissa kaatuneiden muistomerkki, Maarianmäki

Pia Viitanen

Olemme kokoontuneet tänne Vesilahden Maarianmäen punaisten muistomerkille kunnioittamaan kansalaissodassa kaatuneiden ja teloitet­tujen tovereittemme muistoa. Muistamme heidän vakaumustaan ja aatettaan oikeudenmukaisesta yhteis­kunnasta.

Työväenliike syntyi kauan sitten taistelemaan tasa-arvon, vapauden ja solidaarisuuden puolesta.

Työväenliike, solisaliratia kuten Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi sen ilmaisi, lupasi tavallisille suomalaisille vapauden jatkuvasta puutteesta ja epävarmuudesta. Ja se lupasi myös paljon enemmän; vapauden henkisestä alemmuudesta ja holhouksenalaisuudesta.

Työväenliikkeen suutari- ja räätäliagitaattorit saivat suomalaiset uskomaan, ettei heidän tarvitse kumarrella ”ylempiensä” edessä. Köyhälläkin ihmisellä on ihmisarvo, oli tärkeä sanoma

***

Perinteiset työväenliikkeen arvot yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat ajankoh­taisia edelleenkin. Haasteet ovat osin uusia ja erilaisia tämän päivän maailmassa, mutta niiden ratkaisu perustuu edelleen perinteisiin työväenliikkeen arvoihin ihmisten välisestä tasa-arvosta ja solidaa­risuudesta.

Jo yli vuosisata sitten työväenliike syntyi taistelemaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Tänäänkin tarvitsemme sitkeää kamppailua demokratian puolesta. Esimerkiksi markkinavoimat eivät saa sanella, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää ja millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme.

Työväenliike syntyessään lähti taistelemaan kahdeksantunnin työpäivän puolesta. Tänään se voi tarkoittaa kamppailua paremman työllisyyden ja paremman työelämän puolesta. Tänä päivänä liian monella ihmisellä ei ole työpaikkaa, ei oikeutta työhön.

 

Työväenliike lähti taistelemaan yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Nämä arvot ovat aarre ja säilyvät ikivihreinä.

Meidän on rakennettava yhteiskuntaa, jossa jokainen on osallinen. Yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana. Se tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus säälliseen toimeentuloon ja ettei ketään päästetä syrjäytymään. Se tarkoittaa tasa-arvoista koulua lapsillemme, hyvää päivähoitoa ihanille pikkupirpanoillemme ja arvokasta hoivaa ikäihmisillemme.

Työväenliike syntyi myös rauhanliikkeeksi.

Nokialaisen runoilijan Elsa Rauteen sanoittama laulu ”Veli, sisko”, tuntuu valitettavasti olevan yhtä ajankohtainen nyt kuin syntyaikoinaan 1930-luvun lopulla:

”Miksi kansat toisiansa surmaa työmies työläisiä toisen maan?

Tänäänkin on tehtävä työtä rauhan puolesta. Tänään tarvitaan työtä vihaa ja terrorismia vastaan.

***

Tänä päivänä on huolen pilviä poliittisella taivaalla. Hallituksen arvovalinnat ja toimet ovat vahvistamassa yhteiskunnan eriarvoisuutta, eikä yhteen suurimmista kysymyksistä, työllisyyteen, kohdisteta riittävästi toimia.

Politiikan suuntaa on käännetty porvarihallituksen toimesta hyvin markkinaehtoiseksi.

Tämä arvovalinta näkyy palvelujen ja omaisuuden yhtiöittämisessä ja kaupallistamisessa. Jos tämä jatkuu, siirrytään yhteiskuntaan, jossa rahapussin paksuus ratkaisee palvelujen saannin.

Yhtiöittämisideologia näkyy niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin suunniteluissa liikenneratkaisuissakin maanteiden, rautateiden ja vesiväylien osalta.

Hallitus on myös halunnut muuttaa työmarkkinasopimisen mallia ja toimivaa yhteisen sopimisen perinnettä ollaan työntämässä roskalaatikkoon. Surullisen kuuluisalla pakkolakipaketilla matkan varrella yritettiin puuttua sopimusvapauteen, onneksi tästä jouduttiin luopumaan.

Paikallisen sopimisen osalta hurjimmissa puheenvuoroissa ollaan jo vaadittu yleissitovuuden purkamista kohti yksilötason sopimuksia. Näin markkinatalous tuotaisiin työehtoihin ja jokainen olisi oman onnensa seppä.

On iso virhe, ettei hallitus ole ensimmäisenä vuotenaan käytännössä tehnyt konkreettisia toimia työpaikkojen luomiseksi tässä ja nyt. Tilanteessa, jossa työttömiä on yli 350 000, 4000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, leikataan työllisyysmäärärahoja. Nuorisotakuun rahoitus on ajettu alus aikana, jolloin nuoria on työttömänä liki 45 000 ja määrä on kasvussa.

Vasta nyt tartuttiin SDP:n esittämään ns. Rinteen työllistämismalliin, jossa passiivista työttömyysturvaa käytetään aktiiviseen työllistämisen tukemiseen. Myönteistä on, että koppi kuitenkin nyt otettiin.

Arvovalintoja tehdään myös talouden sopeuttamistoimien yhteydessä. Hallitus kohdistaa nyt leikkaukset heikompiosaisiin.

Ne osuvat kohtuuttomasti työttömiin, lapsiperheisiin ja moniin palveluiden käyttäjiin kohoavina asiakasmaksuina. Eläkkeensaajien verotus eriarvoistettiin suhteessa palkansaajiin – täysin päinvastoin, mitä vaalien alla luvattiin.

Samaan aikaan eduskunnalle yritettiin tuoda veronkiertäjien armahduslakia, ajettiin omaisuuksien piilottamista mahdollistavaa hallintarekisteriä ja leikattiin harmaan talouden torjunnan rahoitusta.

Kansalaiset kysyvät oikeutetusti: onko tämä reilua? Ei ole.

Ei voi olla niin, että pieni ihminen laitetaan talkoisiin samaan aikaan kun etuoikeutettu eliitti ja isot yhtiöt voivat suunnitella ja vältellä verojensa maksua veroparatiisien kautta.

Isoa huolta aiheuttavat myös suuret ja kohtuuttomat leikkaukset koulutukseen, osaamiseen sekä tutkimukseen. Tästä kantaa huolta moni perhe ja opiskelija.

Koulutuksen asiantuntijoiden lisäksi myös talousekonomistit varoittavat koulutusleikkauksista. Niillä leikataan tulevaisuudesta, lasten tasa-arvoisista mahdollisuuksista sekä osaamisen, innovaatioiden ja luovuuden edistämisestä, jotka ovat avainasemassa Suomen kilpailukyyn kannalta.

 

Jotta huominen olisi valoisampi, tarvitaan suunnanmuutos. Nyt mennään väärään suuntaan. Suomea ollaan viemässä pelottavan kovaa vauhtia kohti markkinaehtoista yhteiskuntaa, jossa raha ja lompakon paksuus ratkaisee.

Eduskunnassa me sosialidemokraatit olemme tehneet oman vaihtoehtoisen budjettilinjauksemme. Vaihtoehdossamme tehdään erilaisia arvovalintoja.

Työllisyyteen satsataan mm. investoimalla: rakentamalla ihmisille koteja, ja korjaamalla päiväkoteja, kouluja ja kirjastoja.

Viennin ja yrittäjyyden vahvistamiseksi esitämme täsmätoimia. Ottaisimme käyttöön ns. EMU-puskurit, jotka alentaisivat työnantajien kustannuksia, parantaisivat kansalaisten ostovoimaa ja kilpailukykyä.

Veroja keräisimme oikeudenmukaisemmin. Pieni- ja keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotus olisi keveämpää. Veropohjaa sen sijaan laajennettaisiin niin, että aliverotettu finanssisektori otettaisiin mukaan talkoisiin. Miljoonaperinnöistä, osingoista ja pääomista olisi mielestämme mahdollista maksaa hieman enemmän veroja kuin nykyisin. Se olisi reilua taakanjakoa.

Tekemällä erilaisia arvovalintoja ja panostamalla työllisyyteen muodostuu kokonaisuus, jossa velkaa otettaisiin vähemmän kuin hallitus ottaa.

Näin teemme arvovalintoja sydämessä työväenliikkeen perinteinen sanoma työstä, oikeudenmukaisuudesta ja paremmasta huomisesta.

***

Kansalaissodassa työväki taisteli yhteiskunnallisen oikeuden­mukaisuuden puolesta. Moni antoi henkensä, jotta huominen olisi ollut parempi. Taisteltiin nälkää, kurjuutta ja sortoa vastaan.

Tässä tilaisuudessa me haluamme muistaa niitä tovereita, jotka vakaumuksensa puolesta kaatuivat kansalaissodan taistelukentillä. Haluamme muistaa tovereita, jotka nääntyivät tauteihin ja nälkään vanki­leireillä.

Haluan myös lausua osanoton ja kunnianosoituksen niille tuhansille leskille ja orvoksi jääneille lapsille, jotka tuskansa kärsivät ja myöhemmin täyttivät työväenliikkeen harventuneet rivit uusilla voimilla.

On kunnia ja iso tehtävä myös tänään jatkaa näiden toverien aatteen ja ihanteiden viemistä eteenpäin.

Työväenliike on aina ollut muutosvoima. Se on ollut sitä syntyessään taistelemaan köyhyyttä ja kurjuutta vastaan, tasa-arvon ja demokratian puolesta. Ja se on muutosvoima tänä päivänä eriarvoistumista vastaan, oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden puolesta.

 

Arvo Salon sanoin:

”Ette voi väittää, että jo oikeus olisi

joka kohdassa, tänään ja täällä, maailmassa.

Missä ei oikeutta ole, me otamme.

Oikeuden. Enempää emme.”

 

Ei kommentteja.

Vastaa