Viitanen: Puoliväliriihestä jälleen hiiri – norsua tarvitaan

Pia Viitanen Parkanossa ja Sastamalassa:

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd) peräänkuuluttaa hallitukselta konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi. Hän on pettynyt hallituksen puoliväliriiheen, josta suurien sanojen saattelemana ei jäänyt juuri tekoja tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

– On iso virhe, ettei hallitus ole kahtena ensimmäisenä vuotenaan käytännössä tehnyt konkreettisia toimia työpaikkojen luomiseksi tässä ja nyt.  Tiedämme, että vain kasvu ja työllisyys saavat maamme nousuun. Hallituskin kaiketi tietää – ja puhuu isoja. Mutta aina, kun päätöksenteon paikka on, jäävät teot kovin vaatimattomiksi.

– Viimeisin esimerkki on viime viikolla käyty hallituksen puoliväliriihi. Sitä ennen kerrottiin suurin sanoin, että tulossa on merkittäviä päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Maa järisi – ja syntyi – hiiri.  Syntyi jälleen hiiri, vaikka norsua olisi kaivattu.

– Voi sanoa, että julkisuudessa esitetty kritiikki hallituksen kyvyttömyydestä päätöksentekoon ei ole kaukaa haettu. Se on oikeutettua.

Kaikki olennaiset ratkaisut hallitus on jo mielessään siirtänyt seuraavalle hallitukselle. Ja mitä pidemmälle jatketaan tätä tekemättömyyden tilaa, sen vaikeampi urakka jää tuleville kausille.

Puoliväliriihen työllisyystoimet jäivät puuttumaan, lähes ainoana valopilkkuna toteutetaan Sdp:nkin ajamat päivähoitomaksujen alennukset. Sen sijaan esimerkiksi perhevapaauudistukset jäivät puuttumaan – tämä siitäkin huolimatta, että niitä kannattaa koko työmarkkinakenttä Akavasta, Sttk:sta ja Sak:sta Elinkeinoelämän keskusliittoon asti.

Puoliväliriihessä tehty päätös leikata asumistukea saa Viitaselta ankarat moitteet.

– Asiantuntijat kommentoivat heti tuoreeltaan, ettei tämä tule laskemaan vuokria ja sen kuvitellut työllisyysvaikutukset jäävät mitättömiksi. Sen sijaan ratkaisulla lisätään asuinalueiden eriytymiskehitystä. Ja hallituksen epäonnistuneen politiikan maksumiehiksi ja –naisiksi laitetaan tällä kertaa pienituloiset vuokra-asujat.

Viitasen mukaan nyt on satsattava työllisyyteen mm. tukemalla yrittäjyyttä ja vientiä sekä investoimalla: rakentamalla ihmisille koteja, ja korjaamalla päiväkoteja, kouluja ja kirjastoja.

Viitanen haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin myös kulttuurin ja luovuuden merkityksen.

– Kulttuurilla ja taiteella on vahva itseisarvo. Kulttuuri vahvistaa henkistä hyvinvointiamme ja se on tärkeä osa identiteettiämme sekä sivistyksen kivijalka. Kulttuuri on niin hieno asia, että kaikilla on oltava oikeus siitä nauttia ja olla luova. Kulttuuri kuuluu kaikille asuinpaikasta ja rahapussin paksuudesta riippumatta. On tärkeää edistää taidetta ja kulttuuria, tuoda sitä asuinalueille, kouluihin, päiväkoteihin ja ikä-ihmisten palvelujen pariin. Ja pitää huolta myös kansallisesta aarteestamme: kirjastoistamme.

– Kulttuuri on myös tärkeä talouden ja työllisyyden moottori. Esimerkiksi Pirkanmaan festivaalien Pirfestin tutkimuksen mukaan se toi vuonna 2013 aluetalouteemme yli 200 miljoonaa euroa. Pirkanmaa on kulttuurimaakunta, ja siihen satsaamalla voimme edistää myös työllisyyttä alueellamme.

Viitanen nostaa esiin myös eriarvoisuuden torjunnan ja arvovalintojen tärkeyden.

– Yksi tärkeä palaute, mitä olen kansalaisilta saanut, kuuluu: pitäkää huolta lapsista ja nuorista sekä ikäihmisistämme. SDP on esittänyt mm. että kaikille nuorille tarjottaisiin kesäduuni ja että kaikkien lasten mahdollisuudet harrastaa turvataan. Myös nuorisotakuu on saatava uudelleen toimimaan.

Vanhusten hoivaan on satsattava ja siihen suunnitellut leikkaukset tulee perua.

– Tämä hallitus on maailmanennätystasolla omien huonojen päätöstensä perumisessa, tässä seuraava tärkeä peruuttamisen paikka.

Viitasen mukaan myös verotuksen tulee olla oikeudenmukaisempaa.

– Veropohjaa tulee laajentaa niin, että aliverotettu finanssisektori otetaan mukaan talkoisiin. Miljoonaperinnöistä, osingoista ja pääomista sekä suurimmista tuloista olisi mahdollista maksaa hieman enemmän veroja kuin nykyisin. Sen sijaan pieni- ja keskituloiset palkan- ja eläkkeensaajat sekä työttömät voisivat päästä nykyistä helpommalla. Tämä olisi reilua taakanjakoa.

Viitanen pohti puheessaan myös työväenliikkeen merkitystä hyvinvointimme rakentamisessa.

– Kun vuosi vaihtui ja siirryttiin 100 -vuotiaan rakkaan isänmaamme juhlavuoteen, mietin sille sopivaa mottoa. Löysin vanhan almanakan viisauden: ”Hän ei tiennyt, ettei sitä pysty kukaan tekemään – niinpä hän meni ja teki sen!”

– Ilahduin, sillä minusta tämä on juuri sitä henkeä jota nyt tämän päivän maailmassa ja Suomessa tarvitsemme. Meillä on paljon haasteita, eikä niihin ole helppoja ratkaisuja. Silloin tarvitaan ennakkoluulotonta tarttumista asioihin ja valtavasti sisukkuutta.

– Se, mitä myös tarvitaan, on intohimoa parantaa maailmaa. Itse uskon vahvasti siihen, että lopulta aina oikeudenmukaisuus voittaa. Lopulta oikeus voittaa. Näin sen on oltava. Se antaa intoa ja motivaatiota taistella paremman huomisen puolesta.

– Olen usein miettinyt työväenliikkeen syntyä ja taivalta, ja isoja tekoja, joilla maailmaa ja isänmaatamme on rakennettu paremmaksi paikaksi elää. Ehkäpä juuri loputon usko oikeudenmukaisuuden voittoon ja sisukkuus saivat aikaan sen, että työväenliike onnistui rakentamaan meille periaatteiltaan turvallisen ja tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja sosiaalisine turvaverkkoineen.

– Kun Forssan ohjelma vuonna 1903, yhdessä tehtiin, ei ajateltu, ettei noita tuolloin hyvinkin kunnianhimoisia tavoitteita pystyttäisi toteuttamaan.

– Niinpä mentiin, ja tehtiin se. Ei helpolla, ei uhritta, mutta sisulla ja sydämellä, oikeuden voittoon uskoen. Ja lähdettiin taistelemaan tasa-arvon, vapauden ja solidaarisuuden puolesta.

– Vaikka lähtökohdat olivat vaatimattomat ja monen työläisen arki ankaraa, muutoksen eteen tehtiin lujasti töitä. Yhteisöllisyys oli valttia, se, mitä tämän päivän maailmakin mitä kipeimmin kaipaa. Kaikki tämä vuosikymmenten varrella tehty työ ansaitsee suuren kunnian ja ison kiitoksen.

Ei kommentteja.

Vastaa