Ydinjätekiista olisi jo pitänyt ratkaista

Julkisuudessa on viime päivinä otsikoitu ydinjätteen loppusijoituksen kiistasta. Ydinjäteyhtiö Posiva on ilmoittanut omistajiensa kannan: Olkiluodon onkaloon eivät Fennovoiman tulevat ydinjätteet mahdu. Ydinjätteestä käytävä keskustelu on hämmentävää, sillä kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että voimaloistamme syntyy vaarallista ydinjätettä, joka on jonnekin loppusijoitettava.

Ydinjäte on radioaktiivisen säteilynsä johdosta hengenvaarallista. Se on siksi eristettävä elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Jätteiden elinkaarta on vaikea ymmärtää, mutta jos alkuihmisellä olisi ollut ydinvoimaa, jätteet olisivat edelleen vahdittavanamme. Ydinvoimaloita käytetään noin 50 vuoden ajan, mutta vieläkään ei täydellä varmuudella tiedetä, kuinka ydinjätteet voitaisiin sijoittaa niin, ettei niistä aiheudu hengenvaaraa tai haittaa ihmisille ja luonnolle eikä jäte päädy vääriin käsiin. Suomi on ensimmäisten joukossa ratkaisemassa ydinjäteongelmaa loppusijoituksella.

Nyt elinkeinoministeri Häkämies patistaa voimayhtiöitä sopimaan jätekiistan. Eikö jäteasia olisi pitänyt ratkaista ennen kuin uusia ydinvoimalupia myönnettiin? Ydinjäteasian kanssa ei ole leikkimistä. Siksi päätös siitä, minkä verran Olkiluodon onkalo vetää ydinjätettä ei voi olla poliittinen tai taloudellinen päätös, vaan ennen kaikkea vankkaan tieteelliseen tietoon nojaava, turvallisuuden varmistava päätös. Suomen kaltaisella pienellä kansakunnalla tuskin on voimia ja rahaa rakentaa kahta eri onkaloa ydinjätteille – varsinkin kun loppusijoitusta on nyt kalliisti tutkittu lähes 30 vuotta ja avoimia kysymyksiä on edelleen kasapäin.

On aiheellista kysyä, miten päädyttiin esittämään eduskunnalle merkittävää lisäydinvoiman rakentamista, jos ja kun loppusijoitusratkaisu oli näin levällään? Monille kansanedustajille syntyi prosessin aikana sellainen kuva, että jäteongelma on marginaalinen ja Posiva voidaan pakottaa ottamaan Fennovoiman jätteet vastaan. Posivan pitäisi olla kuitenkin maan johtaja ydinjäteasiantuntija. Nyt herää kysymys, miten ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuus voidaan näillä eväillä ratkaista?

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.), Jyväskylä

Pia Viitanen
kansanedustaja (sd.), Tampere

(julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 5.3.2012)

Ei kommentteja.

Vastaa