Yliopistojen tulevaisuus vaarassa

Hallituksen linjaukset yliopistojen rahoituksesta ovat olleet iso pettymys. Jo hallituskauden alussa kävi selväksi, ettei hallitus aio lisätä yliopistojen perusrahoitusta läheskään sitä määrää, minkä valtion tiede- ja teknologianeuvosto oli sopivaksi määritellyt. Se esitti, että yliopistojen perusrahoitusta lisättäisiin vuosina 2008-2011 vuosittain 50 miljoonalla eurolla. Kuitenkin hallitus esitti vain 20 miljoonaa vuosittaiseksi lisäykseksi. Tämä ei riitä edes nousevien vuokra- ja palkkakustannusten kattamiseen.

Viimeisin kehyslinjaus ei tuonut helpotusta asiaan. Perusteilla olevalle innovaatioyliopistolle yksin riitti lisärahaa 100 miljoonaa, kun sen sijaan muu koko yliopistokenttä jätettiin 30 miljoonan lisärahan varaan kehyskauden lopulla. Tätä perusrahoituksen riittämättömyyttä paikkaamaan hallitus kehitti uuden mallin: koko yliopistokenttä laitetaan hankkimaan rahoitusta yrityksiltä.

Tämä on ison luokan periaatekysymys. Koko yliopistolaitoksen tulevaisuus vaarantuu näillä hallituksen linjauksilla. Hallitus on käytännössä katsoen yksityistämässä yliopistoja ja ajamassa niitä riippuvaisiksi liike-elämän hyväntahtoisuudesta.

Yliopistojen tekeminen riippuvaiseksi yksityisestä rahoituksesta on monessa suhteessa eriarvoistavaa sivistyspolitiikkaa. Miten hallitus ajattelee, että esimerkiksi humanistiset tai yhteiskuntatieteet saavat elantonsa liike-elämän sponsoroinnista? Tai miten käy perustutkimuksen, mitä firmat eivät rahoita? Miten käy alueellisen tasa-arvon, kun innovaatioyliopiston rahoitus nielaisee leijonan osan yliopistoille osoitetuista rahoista ja muut yliopistot joutuvat jakamaan tyhjää? Yliopistokenttää jaetaan kahteen kategoriaan: innovaatioyliopistoon, jonka rahoitus turvataan ja muuhun kenttään, jolle valtiolta tuleva perusrahoitus jää tosiasiassa miinusmerkkiseksi.

Hallitus mainostaa panostuksiaan yliopistoille. Kuitenkin yliopistojen rehtorit ovat tuoneet esiin vahvan huolen sekä yliopistojen välisen tasa-arvon, että alueellisen tasa-arvoisuuden vaarantumisesta. Valtion on taattava rahoituksen perustaso, mitä hallitus ei nyt halua tehdä. Se jättää yliopistojen perusrahoituksen täysin rempalleen ja paikkaa tätä pistämällä yliopistot hankkimaan rahansa yrityksiltä.

On selvää, ettei perusrahoitus ja yliopistojen kehittäminen voi perustua liike-elämään saatuun sponsoroitiin. Jos näin tehdään, on syytä unohtaa liturgiset iskulauseet panostamisesta sivistykseen ja osaamiseen.

(julkaistu Aamulehden yleisönosaston kirjoituksena 21.3.2008

Ei kommentteja.

Vastaa