Eduskunnassa on käsitelty Julkisen talouden suunnitelmaa ja lisätalousarviota. Näiden yhteydessä hallitus esittää arvonlisäveron kertakorotusta 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan jo syyskuun alussa. Tämän jälkeen Suomessa on EU:n toiseksi korkein ALV Unkarin jälkeen.

Kertakorotus puolellatoista prosentilla on historiallisen suuri. Ja se on liian suuri. Se nostaa hintoja ja vaikuttaa ihmisten ostovoimaan. Arvonlisävero tuntuu eniten pieni- ja keskituloisten lompakossa, ja olisi ollut perusteltua, että tätä olisi kompensoitu mm. perumalla sosiaaliturvan indeksijäädytykset. Nyt hallituksen pienituloisiin kohdistuneet leikkaukset ja indeksijäädytykset yhdistettynä suureen arvonlisäveron korotukseen vaikeuttavat monen ihmisen elämää.

Arvonlisäveron iso korotus tuo vaikeuksia myös monelle pienelle yrittäjälle. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että korotus tulee voimaan kesken vuotta. Valtionvarainvaliokunnan verojaostossa kuulimme tästä monen asiantuntijan huolen. Toivottiin, että korotus tulisi voimaan vasta ensi vuoden alussa, ja yrittäjät vetosivat edes kuukauden lisäajan puolesta.

Kesken vuotta nopealla varoitusajalla voimaan tuleva veronkiristys lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Nopeat muutokset hintalappuihin ja kassajärjestelmiin kesälomakaudella tuovat vaikeuksia, ja järjestelmämuutosten osalta desimaalin sisältävän verokannan käyttöönotto voi tuoda ongelmia. Verojaostolle esitettiin arveluja, että isoja vaikeuksia ja sotkuja on edessä. Ei ihme, että Suomen Yrittäjät kuvasivat päätöksen olevan ”märkä rätti päin naamaa”.

Erityisen hankalaksi ALV:n korotus käy pienille yrityksille, kun samaan aikaan myös arvonlisäveron alarajahuojennus poistetaan direktiivin vaatimana. Tämä lisää noin 80 000 pienen yrityksen verorasitusta. Ison huolen asiasta toivat esiin mm. yrittäjinä toimivat taiteilijat ja luovan alan yrittäjät. Kun samaan aikaan leikataan taiteen ja kulttuurin budjettia ja kovennetaan myynnin verotusta nostamalla arvolisäverokantaa 10 prosentista 14 prosenttiin, käy tilanne tukalaksi.

Käsittelyn yhteydessä monet asiantuntijat esittivät, että poistoa kompensoitaisiin nostamalla verovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 15 000 eurosta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on arvioinut, että arvonlisävelvollisuuden optimaalinen alaraja olisi Suomessa 32 000 euroa, ja myös verohallinto on todennut, että alaraja tulisi nostaa 25 000:en.

Eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueet päättivät nostaa rajan 20 000 euroon, mikä on hyvä, mutta riittämätön muutos. Oppositiosta esitimme rajan nostamista 30 000:en.

Surullinen jatko ALV-tarinalle tulee syksyllä, kun hallitus tuo esityksen alennettujen 10 prosentin kantojen nostosta 14 prosenttiin. Se tarkoittaa mm. lääkkeiden, joukkoliikenteen, kirjojen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen veronkiristystä.

On sanomattakin selvää, että lääkkeiden veronkorotus on kylmää kyytiä monelle, kun samaan aikaan nostetaan asiakasmaksuja ja elämisen kustannukset nousevat. Joukkoliikenteen veronkorotukset nostavat lippujen hintoja, ja kirjojen veronkorotuksen myötä Suomi nousee Euroopassa lukemisen superverottajien joukkoon. Kirjan ALV-prosentti on keskimäärin kuusi Euroopassa.

Nämä hallituksen veronkiristykset ovat arvovalintoja. Hallitus päätti olla leikkaamatta senttiäkään listaamattomien yritysten omistajien osinkoverohuojennuksesta, ja jätti pitkälti yritystuet rauhaan. Näin lasku lankeaa kuluttajien ja pienyrittäjien maksettavaksi.

Kolumni Aamulehdessä 24.6.2024