Eduskunnassa on puhuttu viime aikoina paljon kasvutoimista. Niitä tarvitaan, kun talouden näkymät ovat edelleen synkät.  Saamme jatkuvasti uutisia irtisanomisista teollisuudesta, palvelualoilta, rakennus- ja IT-alalta.

Karut luvut todistavat, että Suomessa työllisyys on kehittynyt heikoiten Euroopassa. Tämän lisäksi saimme jokin aika sitten huolestuttavia uutisia, että Suomen velka kasvoi eniten koko Euroopassa.

Tie tästä kehityksestä ulos kulkee kasvun kautta. On luotava uusia työpaikkoja ja elinvoimaa talouteen.

Hallitus on puhunut ohjelmansa 500 kasvutoimesta, mutta niitä tarkemmin katsoen voi kysyä, moniko niistä ylipäätään vauhdittaa kasvua? ”Kasvutoimeksi” on nimetty esimerkiksi asumisoikeusasuntotuotannon lakkauttaminen. Kuitenkin kaikki alan asiantuntijat kantavat suurta huolta lakkauttamisesta. Tarvitaan paitsi monipuolisia asumisratkaisuja ihmisten erilaisiin tarpeisiin, myös virtaa kuopassa olevalle rakennusalalle – ja sitä eivät supistavat toimet tuo, päin vastoin.

Hallitus laskee ”kasvutoimiksi” myös leikkaukset pienituloisten sosiaaliturvaan. On vaikea nähdä, miten kasvua syntyisi, kun muutenkin heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta edelleen heikennetään. Jotta talous saataisiin kasvuun, on ihmisillä oltava ostovoimaa. Nyt hallitus leikkauksillaan saa aikaan kierteen, jossa pahimmillaan perheiden häädöt kasvavat, ja ihmiset joutuvat tinkimään jopa lääkkeiden ostosta. Ja tätä kutsutaan ”kasvutoimeksi”.  Valitettavasti se, mikä kasvaa on köyhyys.

Ison jarrun kasvuun iskee myös hallituksen esitys alennettujen 10 prosentin arvonlisäverokantojen nosto 14 prosenttiin, joka nostaa mm. lääkkeiden, joukkoliikenteen, kirjojen, kulttuuri-, ja liikuntapalvelujen, matkailun ja tapahtuma-alan veroja. 

Tämä arvonlisäveromoukari yhdistettynä jo syksyllä voimaan tulleeseen yleisen arvolisäveron korotukseen syö ihmisten ostovoimaa ja vaikeuttaa monen pienen yrittäjän tilannetta. Se rokottaa rajusti jo muutenkin samanaikaisista kohtuuttomista leikkauksista kärsivää, ja koronasta vasta toipuvaa kulttuurialaa. 

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto kuuli asiantuntijoilta valtavasti huolestuneita viestejä veronkorotuksen vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. Luovilla aloilla pelätään konkursseja ja monien toimintojen kuihtumista. Tapahtuma-alalta viestitään korotuksen olevan äärimmäisen haitallinen ja kasvun kannalta tuhoisa.

Kirjojen verokorotuksen pelätään vaikuttavan kielteisesti lukutaitotyöhön, kun PISA-tulosten heikentymisen katkaiseminen olisi nyt nimenomaan merkittävä kansantaloudellinen kysymys. Talouden kasvun eväät kun löytyvät Suomesta tuottavuuden parantamisesta, joka perustuu pitkälti uusiin innovaatioihin ja osaamiseen. Huolta kannettiin myös liikuntatilojen hintojen noususta urheiluseuroille ja liikkujille, ja näin harrastamisen hinnan noususta.

Nyt tulisi tyrehdyttämistoimien sijaan tukea aidosti kasvua. ALV-moukari pitäisi kuopata, ja sen sijaan pieniä yrittäjiä tulisi tukea nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 20 000:sta 30 000 euroon, jotta yritystoiminnan aloittaminen olisi helpompaa.

Liikunta- ja kulttuurialaa voisi tukea mm. työnantajien virike-etujen enimmäismäärää nostamalla. Samoin tulisi tukea lasten, nuorten, työttömien ja ikäihmisten mahdollisuuksia harrastaa. Kaiken kaikkiaan luovasta taloudesta löytyy kasvun mahdollisuuksia. Kulttuurin kukoistuksesta hyötyisi myös koko yhteiskunta; julkinen sektori kerää kulttuurialan toiminnasta vero- ja maksutuloja yhteensä 3,3 miljardia euroa vuodessa.

Kolumni Aamulehdessä 18112024