Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista. Mielestäni on kunnia-asia, että lapsista ja ikäihmisistä pidetään hyvää huolta. Hallituksen isojen sosiaaliturvan leikkausten myötä 17 000 lasta ajettiin köyhyyteen. Tämä oli surullinen arvovalinta. Pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman on kuvannut leikkauksia lapsiperheiltä ”taloudellisesti epäviisaiksi, arveluttaviksi ja jopa ilkeiksi”. Tätä viisautta olisi ollut hyvä kuunnella.
Seuraavaksi suurilla saksilla käytiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kimppuun: hoitojonoja pidennetään, asiakasmaksuja korotetaan ja heikennetään vanhustenhoivan hoitajamitoitusta.
Vanhustenhuollon ympärivuorokautisen palvelun henkilöstömitoituksen höllentäminen ei ole oikea tie. On väärin käydä kaikkein hauraimpien kimppuun. Tässä maassa täytyy olla varaa siihen, että meidän rakkaat ikäihmisemme saavat tarvitsemansa hoivan ja turvan.
Hoitajamitoituksesta säädettiin aikanaan viranomaisten, työntekijöiden ja omaisten havaitseminen vakavien puutteiden vuoksi. Nyt nämä on unohdettu, ja lähdetään heikentämään palvelujen laatua ja turvallisuutta. Tästä syntyvä säästö leikataan pois hyvinvointialueilta, joten niiden tilannetta ei tällä paranneta.
Hyvinvointialueille kohdistuvat leikkaukset ovat vakava paikka myös sote-alan henkilöstölle. Työn kuormitus ja epävarmuus kasvaa. Hoito- ja hoivatyön ammattilaiset antavat oman tärkeän työpanoksensa hyvinvointimme eteen. Tätä työtä täytyy arvostaa – ei heikentää alan resursseja ja työolosuhteita.
Kaiken kaikkiaan ikäihmisten palveluihin tarvitaan enemmän, ei vähemmän, rahaa. Nopea palvelutarpeen kasvu edellyttää nopeita investointeja sekä ympärivuorokautiseen hoitoon, että kotihoitoon.
Kaiken kaikkiaan moni ratkaisu heikentää ikäihmisten hyvinvointia. Näitä ovat mm. lääkkeiden tuleva veronkorotus, sote-asiakasmaksujen nostaminen ja eläkeläisten asumistuen leikkaus. Ja päättipä hallitus keksiä vielä ylimääräisen veronkin jo 1900 euroa ansaitseville eläkkeensaajille.
Nyt olisi jo toisenlaisten arvovalintojen aika!
***
Hyvää kesää Tamperelaisen lukijoille. Nautitaan siitä ulkoillen, kulttuuririennoilla ja tietysti Tammelantorilla nääs.
Kolumni Tamperelainen 17.7.2024
Jaa tämä artikkeli