SDP:n ratkaisuehdotus sähkömarkkinakriisiin

Ajankohtaista,Ajankohtaista, tiedotteet

Näinä päivinä valitettavasti moni meistä saa ilmoituksen, jossa kerrotaan sähkösopimuksen maksujen noususta. Vauhti on kova, ja tekee ison ja kohtuuttoman loven lompakkoon. Siksi on tärkeää nyt löytää keinoja, joilla tilannetta helpotetaan! Oli tärkeää, että Sdp tänään esitti 9 asian listan, joilla asiaan tulee puuttua. Muitakin toimia, joilla yleisesti tuetaan pieni- ja keskituloisten arjen toimeentuloa, tarvitsee tehdä näiden ohella. Tässä esityksemme ”sähkötoimiksi”.

Suomea uhkaa energiakriisi. Nyt tarvitaan nopeita toimia.

Elämme elokuuta, kesän lämpimintä aikaa. Viimeksi tiistaina sähkön pörssihinta nousi lähes 1000 euroon megawattitunnilta eli euroon kilowattitunnilta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi 2 tunnin saunan lämmityksen (teho 8 kW) maksavan 16 euroa, kun se olisi normaalisti vajaan euron (80 senttiä). Suomalaisista sähkön käyttäjistä pörssisähköä käyttää onneksi vain häviävän pieni osa. Tilanne vaikeuttaa kuitenkin
myös määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia kiinteähintaisten sopimusten asiakkaita. Osa sähkön vähittäismyyjistä on lopettanut määräaikaisten sopimusten tarjoamisen epäonnistuttuaan hintojen suojauksessa futuurimarkkinoilla. Ne, jotka määräaikaisia sopimuksia vielä tarjoavat, ovat nostaneet uusien kuluttajasopimusten hinnat tässä vaiheessa 30-40 senttiin per kilowattitunti.

Kriisi on seurausta ennen kaikkea Putinin sodasta. Jo viime kesänä vajaaksi jätetyt Gazpromin kaasuvarastot Euroopassa nostivat hinnat talvella ennätystasolle. Keväällä sodan jo alettua moni ei vielä uskonut, että Putin vähentäisi kaasun tuontia Eurooppaan. Nyt olemme nähneet toimituskatkoksia ja on täysin realistista odottaa toimitusten lakkaavan syksyn tai talven aikana kokonaan. Tämä vaikuttaa Suomeen erityisesti Euroopan yhteisen sähkömarkkinan kautta. Kaasun hinnan nousu nostaa sähkön hintaa Keski-Euroopassa, lisää sähkön vientiä myös Pohjoismaista Keski-Eurooppaan ja nostaa näin ollen myös Suomeen tuotavan sähkön hintaa.

Putinin sota on suurin, muttei ainut sähkön hintaa nostava tekijä. Euroopassa nähtävät vuosisatojen helteet ja kuivuus on johtanut Ranskassa yhdessä muiden teknisten ongelmien kanssa laajoihin ydinvoimalasulkuihin, mikä on romahduttanut sähköntuotannon. Norjassa kuivuus on johtanut ongelmiin vesivoima-altaiden täyttämisessä. Nämä molemmat vaikuttavat Saksan kaasuongelmien tavoin suomalaisen pörssisähkön hintaan ja futuurimarkkinan kautta myös kiinteähintaisiin sopimuksiin.

Kaiken lisäksi tässä kriisitilanteessa kaksi keväällä jopa mahdottomana pidettyä skenaariota on muuttumassa realistiksi vaihtoehdoiksi. Olkiluoto 3:n testiajoissa koetut ongelmat ovat toisaalta normaaleja tähän testivaiheeseen kuuluvia viiveitä, mutta yli 10 vuoden viivästymisen jälkeen kuukausien viivästystä joulukuulle ilmoitetusta laitoksen tulosta markkinoille ei voida sulkea pois. Toiseksi Norja on viime viikkoina ilmoittanut, että se valmistelee sähkön vientirajoituksia varmistaakseen kuluttajilleen edulliset hinnat. Norjan tuonnin rajoitukset sekä Olkiluoto 3:n viivästyminen edes kuukausilla joulukuusta johtaisi sähkön hintojen voimakkaaseen nousuun juuri suurimman kysynnän aikaan. Myös tulevan talven sää on iso sähkön hintaan vaikuttava tekijä.

Edellä mainituista syistä emme voi enää varautua tulevaan talveen vain kuluttajille suuntautuvilla tuilla. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta sähköpula ja räjähtävästi nousevat sähkön kuluttajahinnat vältetään. Työ- ja elinkeinoministeriön on välittömästi käynnistettävä hintaa alentavien toimien valmistelu ja ministeri Lintilän on toimittava vahvempien EU:n laajuisten toimien toteuttamiseksi. Vaikka toimien valmistelu tehtäisiin nyt alkusyksystä talven varalle, markkinatilanteen helpottaessa niitä kaikkia ei ole välttämätöntä ottaa käyttöön. Varautuminen on viisautta. Nyt on viimeinen hetki varautua. Talvi on tulossa.

SDP esittää sähkön hinnannousun hillitsemiseksi seuraavia keinoja hallituksen
budjettineuvotteluihin ja ministeri Saarikon asettaman työryhmän jatkotyöstettäväksi:

1. Kaikki sähkön tuotanto käyttöön – tehoreservi purettava kaudelle 2022-2023

Nykymuodossaan tehoreservi sitoo hintojen kurissa pitämiseksi tarvittavaa kapasiteettia pois markkinalta. SDP esittää, että tehoreserviä ei luoda lainkaan vuosiksi 2022–2023 tai tehoreservin sääntöjä muutetaan niin, että kapasiteetti on käytössä korkeiden hintojen välttämiseksi. Tämän pitäisi johtaa edellisellä tehoreservikaudella reservissä olleen kapasiteetin käyttöönottoon, koska sähkön hintataso ensi talvelle ylittää selvästi käyttökustannukset. Tehoreservin purkaminen ei täten vaaranna sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta, mutta alentaa hintoja. Tärkeintä on varmistaa, että mahdollisimman suuri tuotanto saadaan markkinoille.

2. Kysyntäjoustolla matalammat hintapiikit

Markkinahintojen nousu, eritoten ääritilanteissa, on osin seurausta kysynnän hitaasta
sopeutumisesta korkeisiin hintoihin. Valtaosa kotitalouksista hankkii sähkön kiinteähintaisilla sopimuksilla ja myös yrityksille jouston lisäämiseen tarvittavien investointien takaisinmaksu on epävarmaa. Kysyntä markkinoilla ei joustakaan tarpeeksi vastaamaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaan tarjontashokkiin.

Valtio (esim. Fingrid toimijana) voi ostaa markkinoilta mahdollisimman pikaisesti järjestettävillä tarjouskilpailulla kulutuksen vähentämistä yritysten tuotantolaitoksissa sellaisten tuntien aikana, jolloin sähkön hinta on ylittämässä ennalta päätetyn rajan. Yritys saisi tarjouskilpailun mukaisen korvauksen tunneista, joina se ei käytä sähköä. Tämä johtaa kaikkien sähkönkäyttäjien hintojen laskuun ja auttaa tilapäisen markkinapuutteen korjaamisessa. Käytännössä kyse on siitä, että sähkön kulutusta on siirrettävä päivän sisällä kovan kysynnän tunneilta pienemmän kysynnän tunteihin.

3. Hintakatto

Suomi on osa eurooppalaista sähkömarkkinaa ja olemme riippuvaisia naapurimaista saatavasta sähköstä. Nopeasti heikenneen sähkömarkkinatilanteen vuoksi naapurimaissamme ja Euroopassa on hyvinkin mahdollista, että omat toimemme joustavan kapasiteetin lisäämiseksi eivät tule riittämään hintojen kurissa pitämiseksi.

Näiden lisäksi on perusteltua valmistella ja ottaa käyttöön sähkön tukkumarkkinalle muodollinen hintakatto. Sähkömarkkinalla on jo EU:ssa käytössä hintakatto, jonka alentaminen koko EU:n alueella olisi paras vaihtoehto. Suomen ja ministeri Lintilän on aktiivisesti ajettava eurooppalaisen hintakaton laskemista. Nykyistä selvästi matalammalla hintakatolla ei tutkija-arvioiden perusteella tehdä mitään sähköntuotantomuotoja kannattamattomiksi. Hintakattoa toteutettaessa tulee joka tapauksessa varmistaa, ettei se johda sähkön tarjonnan laskuun haitallisella tavalla.

4. Kohdennetut tuet kuluttajille

Venäjän tarjonnan vähentäminen nostaa väistämättä energiakustannuksia ja tämä kustannusten nousu näkyy kuluttajien ja yritysten energialaskuissa. Yleinen tuki, esimerkiksi verojen alentamisen muodossa, kohdentuisi heikommin, hidastaisi kulutuksen sopeutumista ja tuki valuisi energiayhtiöille korkeamman kulutuksen ja korkeampien hintojen kautta. Mahdollisia sähkö- tai arvonlisäveron alennuksia tehdessä on varmistuttava mahdollisimman hyvin, että muutos näkyy myös hinnoissa.

Voi kuitenkin olla perusteltua tarjota kohdennettuja tukia haavoittuvimmassa asemassa oleville ja ainakin varmistaa viimesijaisten tukimuotojen riittävyys.

Jo aiemmin SDP on esittänyt kohdennettuina toimina varhaiskasvatusmaksujen alentamista, työmatkavähennyksen lisäkorotusta, kohdennettua tuloveronkevennystä pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille, yksinhuoltajakorotusten korottamista, sosiaalietuuksien indeksitarkistusten aikaistamista, ulosoton vapaakuukausien lisäämistä ja suojaosan korotusta sekä keliakiakorvauksen palauttamista. Näiden lisäksi budjettiriihessä on harkittava asumistuen sekä toimeentulotuen perusosan sähkön hinnannousuun vastaavia korotuksia.

5. Sekoitevelvoitteen jousto

Suomen ja Euroopan on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistaan. Historiallinen kuivuus Euroopassa näyttää, että ilmastonmuutos syventää energiakriisiä ja korostaa vihreän siirtymän kiireellisyyttä. Energiakriisin keskellä on mahdollista hyödyntää lyhyen aikavälin joustoja, jotka paikataan tulevina vuosina tiukemmilla päästörajoitteilla. Polttoaineiden sekoitevelvoitteen määräaikainen lasku pudotti liikenteen polttoaineiden hintaa heinäkuun alusta alkaen. Sekoitevelvoitteen alentaminen on jatkettava aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti myös vuodelle 2023.

6. Päästökaupan markkinavakausreservin sääntöjen muutos

Sekoitevelvoitteen jouston kaltaisena toimena olemme esittäneet päästökaupan markkinavakausreservin sääntöjen muuttamista. Se lisäisi tilapäisesti kriisitilanteessa päästöoikeuksien määrää ja laskisi maltillisesti sähkön tuotantokustannuksia. Vastaava määrä päästöoikeuksia vähennettäisiin tulevaisuudessa, mikä tasapainottaisi päästöjen osalta tilanteen tulevaisuudessa. Esitetyillä toimilla ei siis ole vaikutusta päästövähennysten pidemmän aikavälin uraan. Ilmastotavoitteista ei ole tarve, eikä voida joustaa.

7. Windfall-verosta nopea selvitys

Energian hinnan nousu on johtanut monilla kuluttajilla ja yrityksillä taloudellisiin vaikeuksiin, mutta samalla esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian tuottajat ovat hyötyneet tilanteesta. Kun kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta, voittojen ja tappioiden tasaaminen voi olla perusteltua, mutta se ei saa johtaa esimerkiksi uusiutuvan energian investointien vähenemiseen eikä vero saa kohdentua toimintaan, jossa ei ole syntynyt ansiottomia voittoja.

8. Kuntien ja valtion energiansäästökampanja sekä vastuullinen omistajuus

Energian säästäminen on niin julkiselle sektorille, yrityksille kuin kuluttajille nopein ja edullisin tapa säästää energiakustannuksissa. Valtion kiinteistöissä on viimeisen 10 vuoden aikana vähentännetty päästöjä 80 % ja energiankäyttö tunnetaan hyvin. Valtion ja kuntien tulee toimia esimerkkinä ja valmistella suunnitelmia energiankäytön vähentämisestä tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi valtion kiinteistöjen energiankäyttöä on jo saatu vähennettyä viime vuosina, mutta edelleen esimerkiksi lämmitysjärjestelmien ja valaistuksen kautta voi olla mahdollisuuksia säästöihin. Samalla valtion tulee tukea kuntia, hyvinvointialueita kuin kuluttajia tulee tukea ja ohjata energian säästämisessä ja sen suunnittelussa. Julkisten omistajien on toimittava vastuullisesti, jotta energian hinta ei nouse perusteettomasti.

9. Vahvempaa valvontaa energiamarkkinoille

Energiavirastoon on perustettava markkinoiden kokoon suhteutettuna riittävä energiamarkkinoiden tutkimusyksikkö, joka toimisi tiiviissä yhteistyössä markkinavalvonnan ja energiamarkkinoiden tutkimuksen akateemisen yhteisön kanssa. Yksikön tehtävänä olisi jatkuvasti päivittää kokonaiskuvaa erilaisista energiamarkkinoiden ilmiöistä ja tukea energiamarkkinoiden valvontaa ja sääntelyn kehittämistä. Näin on toimittu esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastossa erinomaisin tuloksin.