Tuoreet tilastot kertovat, että työttömyys on kivunnut korkeimmilleen yhdeksään vuoteen, miesten työttömyys on Suomessa Euroopan korkeinta ja työllisiä naisia on 58 000 vähemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.  Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt saldo on miinusmerkkinen. Työllisten määrä on vähentynyt 76 000:lla.

Tämä yhtälö tulee suomalaisille kalliiksi. Pelkästään työllisten määrän romahtaminen on aiheuttanut useamman miljardin uuden aukon talouteen. Näin hallitus omalla huonolla työllisyyden hoidollaan lisää talouden ahdinkoa. Viimeistään nyt on myös nähty, ettei saksipolitiikka tuo työtä. Päinvastoin se lisää köyhyyttä, ja lyhytnäköiset leikkaukset esimerkiksi ennalta ehkäiseviin palveluihin tuovat ison laskun tulevaisuudessa.

Nyt odotamme hallituksen kevään puoliväliriihtä, jossa linjataan taloudenpidosta tuleville vuosille. Odotamme luvattuja kasvutoimia, jotka tähän asti ovat olleet olemattomia. Valitettavasti tiedossa on myös lisäleikkauksia liki 200 miljoonan edestä sote-palveluihin.  Hallitus kertoi, että se leikkaa lisää lastensuojelusta, vammaisilta ja vanhuksilta. Lasku huonosta työllisyyden- ja taloudenhoidosta sysätään ikävästi heikoimmassa asemassa olevien maksettavaksi.

Hallitus aikoo leikata ikäihmisten kotihoidosta ja korvata sitä teknologialla. Tämä 16 miljoonan leikkaus tarkoittaa noin 350 kotihoitajaa ja 800 000 kotikäyntiä vähemmän. Tämä on väärin ja käsittämätöntä. Ei digilaite huolehdi, että lääkkeet syödään, ei laite anna ruokaa, ei pese, rasvaa ihoa ja jalkoja, tai auta vessaan. Nyt herätys. Digilaite ei korvaa toisen ihmisen hoivaa ja läsnäoloa. Nyt tarvitaan iso käännös suunnassa.

Tie ulos heikosta työllisyydestä ja jatkuvien lisäleikkausten kierteestä on kasvun luominen. Hallituksen puoliväliriiheltä on saatava eväät tähän. Kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi tarvitaan ostovoimaa, mutta hallituksen toimien seurauksena tavallisten suomalaisten verorasitus on korkeimmalla tasolla 10 vuoteen.

Hallitus nosti yleistä arvonlisäveroa isolla kertakorotuksella jo viime syksynä, ja tämän vuoden alussa nostettiin alennettuja Alv-kantoja, jotka iskevät mm. lääkkeisiin, joukkoliikenteeseen, kirjoihin ja kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Tällä hallitus laittaa itse jarrua kasvuun, kun esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alaa tukemalla saataisiin lisää työpaikkoja, nyt niitä leikkausten ja veronkorotusten myötä menetetään.

Tulevissa veroratkaisuissa täytyy olla tavallisten suomalaisten vuoro. Ostovoimaa tulee tukea pieni- ja keskituloisten verotusta keventämällä – vuorineuvokset voivat nyt odottaa.

Hyvä kasvutoimi olisi myös kotitalousvähennyksen ulottaminen asunto-osakeyhtiöiden – kerros- ja rivitalojen – remontteihin omakotitalojen remonttien tavoin. Näin voitaisiin tukea alan työllisyyttä ja samaan aikaan mahdollisuuksia kotien peruskorjauksiin.

Myös hoiva- ja hoitotyön, sekä kotitalousavun korkeampaa kotitalousvähennyskelpoisuutta olisi tullut jatkaa, mutta valitettavasti tähänkin iski leikkaus. Tällä on voitu tukea sekä ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona, että naisvaltaisten alojen työllisyyttä.

Nyt kannattaisikin etsiä kasvutoimia, joilla saataisiin hyötyjä moneen suuntaan. Ei leikata lastensuojelusta, vammaisilta ja vanhuksilta, näin on inhimillisempää, ja myös taloudellisesti viisaampaa. Sen sijaan tavallisen ihmisen ostovoiman parantamisella, pienten yritysten tukemisella ja vaikkapa luovan talouden edistämisellä saadaan paljon aikaan.

Kolumni Aamulehti 7.4.2025