Valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023–2026 valmistui tiistaina 14. kesäkuuta (VaVM 14/2022 vp – VNS 2/2022 vp). Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Suomen talous kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2021, ja se oli toipumassa hyvää vauhtia koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan synkentää kuitenkin talouden näkymiä ja hidastaa talouskasvua. Ennusteen mukaan talouskasvun arvioidaan alenevan tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja olevan ensi vuonna 1,7 prosenttia. OECD kuitenkin varoittaa maailmanlaajuisesta talouden hiipumisesta kesäkuun ennusteessaan ja arvioi Suomen talouskasvun jäävän tänä vuonna 1,1 prosenttiin.

Talousennustetta pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa realistisena. Venäjän hyökkäyksen vaikutukset maailmantalouteen arvioidaan pitkäaikaisiksi, mutta siitä huolimatta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa riskiä euroalueen ja Suomen ajautumisesta taantumaan pidettiin vielä kohtuullisen pienenä. Esiin nousi kuitenkin kasvava stagflaation uhka, jossa alhainen talouskasvu yhdistyy korkeaan inflaatioon.

Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten sodan kesto, pakotteiden ja konfliktin laajuus sekä inflaation ja korkotason nousu. Myös koronaviruksen mahdolliset uudet aallot voivat edelleen rasittaa julkista taloutta. Lisäksi julkinen talous kohtaa entistä velkaantuneempana jo aiemmin olemassa olleet haasteet, kuten väestön ikääntymisen tuomat menopaineet ja samanaikaisen verotulojen alenemisen työikäisen väestön vähentyessä.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on toteuttanut muuttuneissa tilanteissa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, jonka seurauksena Suomen talouskasvu hidastui koronapandemiassa ennustettua vähemmän. Valiokunta pitää niin ikään tarkoituksenmukaisena, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa hallitus tekee uuden kehyspoikkeuksen. Kehyksen ulkopuolisina menoina rahoitetaan tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja kyberturvallisuuden menolisäykset sekä Ukrainaan annettava apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tehdyistä poikkeamista huolimatta valtiontalouden kehysjärjestelmä säilytetään keskeisenä kansallisena finanssipolitiikan sääntönä. Sen uskottavuuden varmistamiseksi järjestelmää on kuitenkin uudistettava ja sovittava ennalta kehysmenettelystä poikkeamisen mekanismit, joilla voidaan varmistaa tarvittavat joustot tulevissa kriiseissä.

Valiokunta on huolissaan myös kuluttajahintojen voimakkaasta noususta. Inflaation kiihtyminen pienentää suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja, mikä puolestaan vähentää yksityistä kulutusta ja hidastaa talouskasvua. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen päätökset sosiaaliturvan indeksikorotusten aikaistamisesta ja matkakuluvähennysten korotuksesta ovat hyviä täsmätoimia. Yleisiä veronkevennyksiä ei sen sijaan kannatettu, vaikka ne lisäisivätkin kotitalouksien käytettävissä olevia nettotuloja, koska samalla inflaatio kiihtyisi entisestään. Arvonlisäveron ja polttoaineveron alentamiseen liittyy kohdentamisongelmia, mutta poikkeuksellisten hintapaineiden tilanteessa erilaisia kohdennettuja veronalennuksia tulee arvioida huolellisesti.

Valiokunta ehdottaa kannanottoa, jonka mukaan eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän seuraaviin toimenpiteisiin:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa määrätietoisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi poikkeuksellisten menopaineiden jäljiltä keskittyen erityisesti kestävän talouden kasvutekijöiden vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen kaikilla sektoreilla.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja valmistelee nopeutuneen inflaation johdosta tarvittavat toimet kansalaisten toimeentulon ja välttämättömien hyödykkeiden saannin turvaamiseksi.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tehokkaan toimeenpanon ja hyvinvointialueiden riittävän, mutta samalla tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen kannustavan rahoituksen.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta sekä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta.

Mietintö on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilla